Avaa päävalikko

Xyridaceae on tropiikin ja lämpimien alueiden ruohokasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Poales-lahkoon ja on siten sukua heinäkasveille (Poaceae).

Xyridaceae
Xyris bracteata.
Xyris bracteata.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit, Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit, Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset, Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset, Lilianae eli Monocotyledoneae
Lahko: Poales
Heimo: Xyridaceae C. Agardh, nom. cons.
Synonyymit

Abolbodaceae Nakai

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Xyridaceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Xyridaceae Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Heimon kasvit ovat tavallisesti varrettomia lehtiruusukekasveja, joiden aineenvaihdunta tuottaa antrakinoneja, ja joilla on limaa erittäviä monisoluisia karvoja. Lehdet ovat usein kahteen riviin järjestyneitä ja asennoltaan syrjittäisiä. Kukinnon varressa on tavallisesti yksi tai useampi alalehtipari, ja kukat sijaitsevat mykeröissä. Kukan verhiö on vastakohtainen ja kölimäinen, joskus kölejä on kaksi; yksi kehälehti on kalvomainen. Terälehdet ovat huomiota herättäviä, enemmän tai vähemmän kynnellisiä, lyhytikäisiä ja toisinaan yhteen kasvaneita. Heteitä on kolme ja ne sijaitsevat terävastaisesti. Emiön luotti on rakenteeltaan monimutkainen ja liuskainen tai suppilomainen. Kussakin emilehdessä on monta siemenaihetta.[1]

LevinneisyysMuokkaa

Xyridaceae-kasvit kasvavat tropiikissa ja lämpimänlauhkeilla alueilla.[1]

LuokitteluMuokkaa

Heimo koostuu viidestä suvusta ja 260 lajista, jotka jaetaan kahdeksi alaheimoksi. Heimon erilaistuminen alaryhmikseen lienee alkanut 63 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Alaheimo Xyridoideae ArnottMuokkaa

Xyridoideae-kasvit ovat joskus juurakollisia ja tavallisesti haarajatkoisia kasvutavaltaan. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä syrjittäin; harvoin lehdet ovat liereitä, toisinaan ne ovat kielekkeellisiä. Kukassa on kolme haarovaa joutohedettä, ja tavallisesti haarojen päissä on karvoja. Sikiäimessä on monentyyppisiä istukoita ja niissä pitkävartisia siemenaiheita. Luotit sijaitsevat emilehtien saumoissa. Siemenissä on kärkisuomuja tai -hapsuja.[1]

Alaheimon ainoa suku on Xyris, jossa on 225–300 lajia. Se kasvaa kaikkialla tropiikissa ja lämpimillä alueilla, enimmäkseen kuitenkin Brasiliassa, jossa on 150 Xyris-lajia.[1]

Alaheimo Abolbodoideae RevealMuokkaa

Abolbodoideae käsittää kasveja, joiden lehtiasento on kierteinen, harvoin kaksirivinen. Achlyphila-suvussa lehdet sijaitsevat syrjittäin. Kukinto on tavallisesti haaraton. Kukassa on erillä Abolboda-lajeilla rihmamaisia joutoheteitä; tavallisesti ne puuttuvat. Sikiäimen istukat ovat aksiletyyppisiä tai laitaistukoita, ja niihin kiinnittyy siemenaiheita, jota ovat tavallisesti suoria (anatrooppisia), joskus luokkimaisia (kampylotrooppisia).[1]

Alaheimon neljään sukuun kuuluvat 26 lajia kasvavat Etelä-Amerikassa ja erityisesti Guyanan ylängöllä. Runsaslajisin on 22-lajinen Abolboda-suku.[1]

SuvutMuokkaa

Xyridaceae sisältää seuraavat suvut:[2]

  • Abolboda Bonpl.
  • Achlyphila Maguire & Wurdack
  • Aratitiyopea Steyerm.
  • Orectanthe Maguire
  • Xyris L.

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa