Xibet
Xibet (ᠰᡞᠪᡝ, sibe; kiin. 錫伯, pinyin: xībó) ovat pääasiassa Koillis-Kiinassa ja Sinkiangin alueella elävä kansa. Xibet ovat yksi Kiinan 56 virallisesta etnisestä ryhmästä. Heitä asuu Liaoningin alueella, sekä Ilijoen varrella Sinkiangissa. Xiben kieli kuuluu tunguusikieliin ja on läheistä sukua mantšulle. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan xibejä asui Kiinassa yhteensä 190 481. Xibet voidaan jakaa kahteen ryhmään asuinalueen, Sinkiangin ja Liaoningin mukaan.
| Xibet | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||
| Kielet | xibe, kiina | |||||||||
| Uskonnot | perinteinen usko, taolaisuus, buddhalaisuus, kiinalainen kansanusko | |||||||||
| Sukulaiskansat | mantšut | |||||||||
Historia muokkaa
Xibet polveutuvat Liaoningin alueella asuneista metsästystä, keräilyä ja kalastusta harjoittaneista samalla xibe-nimellä tunnetusta kansasta, joka oletettavasti on asuttanut aluetta jo varhaisista ajoista lähtien. Xibet joutuivat mongolien valtaan 1200-luvulla ja edelleen mantšujen vallan alle 1500-luvun loppupuolella. Xibet alistanut mantšupäällikkö Nurhachi pakotti heidät siirtymään aikaisemmista elinkeinoistaan maanviljelyyn ja kiinteisiin asumuksiin. Mantšut pitivät xibejä veljeskansanaan ja heillä oli hyvien sotureiden maine. Mantšujen noustua valtaan Qing-dynastian myötä Kiinassa, xibejä palveli sotilaina ympäri Kiinaa aina Pekingistä Sinkiangiin. Tämän myötä xibejä muutti Lianoningin ulkopuolelle ja toisaalta taas han-kiinalaisia muutti alueelle. Tämän kehityksen myötä xibet omaksuivat han-kiinalaista kulttuuria. 1700-luvun puolivälissä Qing-dynastia siirsi noin 5 000 xibesotilasta ja virkamiestä Sinkiangiin. Tästä joukosta polveutuvat alueen nykyiset xibet, jotka asuvat tuhansien kilometrien päässä muista xibeistä. Nykyisin alkuperäisellä alueellaan Lianonginissa asuvat xibet ovat omaksuneet enemmissä määrin han-kiinalaista kulttuuria, kun taas Sinkiangin xibet ovat konservatiivisempia.[1]
Kulttuuri muokkaa
Xibejen kaksi ryhmää eroavat elintavoiltaan jonkin verran toisistaan. Sinkiangin xibet asuvat sadan tai parinsadan asukkaan kylissä, kasvattaen esimerkiksi vehnää, riisiä, puuvillaa, hedelmiä ja kasviksia. Lisäksi he harjoittavat metsästystä, joka on ollut osittain mahdollista heidän eristäytyneen sijaintinsa takia. Liaoningin xibet asuvat suuremmissa asutuskeskuksissa, eikä metsästystä enää harjoiteta. Kaiken kaikkiaan heidän elinkeinonsa ovat melko samanlaisia Kiinan valtaväestön kanssa.[1]
Perinteistä uskoa harjoitetaan samoin nimenomaan Sinkiangin xibejen keskuudessa, kun taas Liaoningissa se on käytännössä kadonnut. Liaoningin xibet ovat taoisteja, buddhalaisia tai he harjoittavat kiinalaista kansanuskoa. Xibejen perinteiseen uskoon kuuluu useita eri jumaluuksia, kuten kotirauhasta vastaava Xilimama ja karjaa suojellut Hairkan. Aikanaan myös esimerkiksi isorokosta vastanneella jumaluudella oli merkittävä asema, joka sittemmin on heikentynyt tehokkaan rokotusohjelman takia.[1]