William Van Alen
William Van Alen (10. elokuuta 1883 New York – 24. toukokuuta 1954) oli yhdysvaltalainen arkkitehti, joka tunnetaan parhaiten New Yorkin Chrysler Buildingin suunnittelijana.[1][2]
| William Van Alen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. elokuuta 1883 New York |
| Kuollut | 24. toukokuuta 1954 (70 vuotta) New York |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Pratt-instituutti |
| Merkittävät työt | Chrysler Building (1963–1965) |
Van Alen syntyi New Yorkin Brooklynissä 1883. Hän opiskeli Brooklynin Pratt-instituutissa työskennellen samaan aikaan arkkitehti Clarence Truen toimistossa. Van Alen opiskeli lisäksi myös arkkitehti Emmanuel Louis Masquerayn arkkitehtitoimistossa. Valmistuttuaan Van Alen työskenteli useissa yrityksissä ja työskenteli muun muassa Astor-hotellin suunnittelun parissa. Vuonna 1908 Van Alen sai Paris Prize Design Scholarship -stipendin Pariisin École des Beaux-Artsiin ja Victor Laloux Atelieriin jatko-opintoja varten.[2][3]
Palattuaan New Yorkiin vuonna 1910 Van Alen oli alkanut kiinnostua uusista arkkitehtuurityyleistä, etenkin modernismista. Van Alen alkoi työskennellä yhdessä arkkitehti H. Craig Severancen kanssa. Heidän luonteidensa eroavaisuuksista huolimatta yhteistyö oli hedelmällistä. Kaksikko tuli tunnetuksi liikerakennusten suunnittelijoina. Vuonna 1914 he suunnittelivat liiketilan Ala-Manhattanille, jonka näyteikkunat olivat ulkoseinien tasalla, eivätkä ikkunasyvennyksissä, kuten tuolloin oli tavallista. Tästä keksinnöstä tuli myöhemmin vakiokäytäntö.[2]
Severancen ja Van Alenin arkkitehtitoimisto menestyi mainiosti, mutta heillä oli kuitenkin paljon keskinäisiä erimielisyyksiä, jotka johtivat lopulta kumppanuuden päättymiseen vuonna 1924. Kumpikin perusti sen jälkeen oman toimistonsa. Van Alen ei yksinään enää onnistunut saamaan suurempia tilauksia. Hän suunnitteli 1920-luvun puolivälissä Childsin ravintolaketjulle kaksi ravintolaa sekä Fifth Avenuelle kuusikerroksisen rakennuksen, jonka kulmissa oli kaarevat lasi-ikkunat. Myös tämä innovaatio yleistyi sittemmin.[1][2]
Entiset yhtiökumppanit Severance ja Van Alen olivat 1920-luvun lopulla kilpailijoita, sillä kummatkin suunnittelivat tahoillaan rakennusta, josta oli määrä tulla maailman korkein. Severance piirsi Manhattan Trust Buildingin eli 40 Wall Street -rakennuksen ja Van Alen puolestaan suunnitteli Chrysler Buildingin. Manhattan Trust Building valmistui ensin, huhtikuussa 1930, ja se oli lyhyen aikaa maailman korkein rakennus. Chrysler Building valmistui saman vuoden toukokuussa ja oli siitä lähtien maailman korkein rakennus kunnes Empire State Building valmistui vuonna 1931.[2]
Chrysler Building sai ristiriitaisen vastaanoton. Van Alenia ylistettiin toisaalta ”korkeuden tohtoriksi” ja ”ammattinsa Ziegfeldiksi”, mutta jotkut kriitikot kutsuivat rakennusta vain näyttäväksi väläykseksi, jossa ei ole mitään orgaanista ideaa tai pelkäksi tempuksi, joka saa kyllä kadunmiehen tuijottamaan korkeuksiin, mutta ei edusta todellista muotoilua. Kitkerästä arvostelusta huolimatta Chrysler Building on pysynyt yhtenä New Yorkin rakastetuimmista maamerkeistä.[1] Pilvenpiirtäjä tunnetaan erityisesti art decoa edustavasta yläosastaan, jonka koristeina on kotkanpäitä sekä auton jäähdyttimen kansista muodostettuja gargoileja ja auton nokkakorkkeja muistuttavia puolikaaria.[4]
Kun William Van Alen sai toimeksiannon Chrysler Buildingin suunnittelusta, hän ei ollut tehnyt sopimusta Chrysler Corporationin perustajan Walter Chryslerin kanssa. Rakennuksen valmistuttua Van Alen pyysi Chrysleria maksamaan 6 prosenttia rakennuksen budjetista (14 miljoonaa dollaria), mikä oli tuohon aikaan tavanomainen palkkio suunnittelutyöstä. Kun Walter Chrysler kieltäytyi maksamasta summaa, Van Alen haastoi hänet oikeuteen ja voitti oikeusjutun saaden lopulta maksun. Oikeudenkäynti kuitenkin heikensi merkittävästi Van Alenin työmahdollisuuksia arkkitehtina. Chrysler ei antanut anteeksi tappiota oikeussalissa, ja Van Alen sai maineen hankalana arkkitehtina. Lisäksi laman aikana useita rakennushankkeita lykättiin. Van Alenin ura arkkitehtina hiipui. Sen jälkeen Van Alen masentui ja keskittyi loppuelämänsä kuvanveiston opettamiseen.[2][3]
Lähteet muokkaa
- Curl, James Stevens: Dictionary of architecture. Oxford University Press 1999. ISBN 0-19-210006-8
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c William Van Alen archINFORM. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f William Van Alen New Netherland Institute. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b William Van Alen GreatBuildings.com. Artifice Inc.. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Curl 1999, s. 14