Avaa päävalikko
Parsons Tinianilla vuonna 1945, vielä tuolloin komentajakapteenin arvoisena.

William Sterling "Deak" Parsons (26. marraskuuta 1901 – 5. joulukuuta 1953) oli yhdysvaltalainen laivaston upseeri. Hän tuli tunnetuksi Manhattan-projektista sekä Enola Gayn aseupseerina, joka viritti lopulliseen toimintavalmiuteen Little Boy -atomipommin.[1] Ensimmäisin sotatoimissa käytetty ydinpommi tuhosi täysin Hiroshiman keskustan 6. elokuuta 1945.[2] Silverplate-projektin eli atomipommiin liittyvien lentoharjoittelujen jaksojen alussa Parsons oli ollut komentajakapteenin arvoinen, mutta kohoten kommodorin sotilasarvoon, jossa oli tuota historiallista sotilastehtävää täyttäessään.[3] Parsons oli lopuksi kontra-amiraalin arvoinen.[4]

William "Deak" Parsons, koodinimeltään Judge oli erityisesti räjähteiden asiantuntija, sekä suoranainen kenraalimajuri Leslie Grovesin alamainen. Parsonsin läheinen työtoveri, sekä ns. toinen laivaston tärkeä mies myös Manhattan-projektin keskeisiä hahmoja, oli Frederick L. "Dick" Ashworth. Komentajakapteeni Ashworth oli toiminut "Fat Man":in aseupseerina. Parsons oli osallistunut myös atomipommin konstruktioon liittyvään rakenteelliseen suunnitteluun Los Alamosissa. Pommin viritykseen kului arviolta ½t. eli 30 min. Tehtävälista oli 11-vaiheinen.[5] Pommi viritettiin vasta ilmassa, jottei se pääsisi aiheuttamaan ennenaikaista vaaraa, kuten lentoonnousun yhteydessä. Tinianissa tapahtuva ydinräjähdys olisi voinut tuhota paljon infrastruktuuria.[6]

Parsonsin asemaa tuossa projektissa osoittanee se, että hän lensi Wendoveriin Utahiin Dora Doughertyn kuljettamana. Hän tarkasti 509. raskaan erityispommitusrykmentin pommikoneet henkilökohtaisesti sekä todeten, että ne on pakko vaihtaa toisiin eli uudempaan malliin.[7]

Parsons työskenteli tuolloin paljain käsin, suojakäsineitä käyttämättä Boeing B-29 Superfortress pommikoneen pommiruumaan ahtautuneena. Hänen apulaisensa oli Morris R. Jeppson, joka 1. Erillisen Taisteluvälinelaivueen aliluutnantti, ts. Lieutenant, 2nd Grade. Jeppsonista tuli myöhemmin tutkimusta harjoittanut tiedemies.[8]

William Parsons osallistui myös Mark 2-tyypin Thin Man -ydinpommin kehittelyyn. Sen konstruktio osoittautui lopulta toimimattomana.

LähteetMuokkaa

  • Silvennoinen, Martti: Sydämenlyöntejä jälkeen Hirošiman. Julkaisija: Kirjapaja, Helsinki, 1973. ISBN 951-621-070-8.
  • Thomas, Gordon & Witts, Max Morgan : Enola Gay - Pommikone Hiroshiman yllä. Wsoy, 1981. Suom. Antti Nuuttila. ISBN 951-0-10695-X.
  • Popp, Georg & Pleticha, Heinrich: Miljoona Vuotta - Viisi sekuntia (Wir leben seit fünf sekunden, alk. saks. 1958, Arena-Verlag. Würzburg, Länsi-Saksa), Wsoy 1962 (s. 450-453)

ViitteetMuokkaa

  1. Silvennoinen, 1973: s.13
  2. Popp & Pleticha, 1958/1962: s. 453.
  3. Thomas & Witts, 1976/1981: s. 126-127
  4. Thomas & Witts, 1976/1981: s.368.
  5. Thomas & Witts, 1976/1981: s.323.
  6. Thomas & Witts, 1976/1981: s. 317-318.
  7. Thomas & Witts, 1976/1981: s. 126-127
  8. Thomas & Witts, 1976/1981: s.296, 323, 368.