Carl Wilhelm Rosenlew
Carl Wilhelm Rosenlew (1. lokakuuta 1873 Pori – 22. joulukuuta 1942 Pori) oli suomalainen lääkäri, W. Rosenlew & Co Ab:n pääjohtaja ja Vanajanlinnan rakennuttaja ja omistaja.[1][2]
Perhe
muokkaaRosenlewin vanhemmat olivat kauppaneuvos Fredrik Wilhelm Rosenlew ja Emma Karolina Björkman. Rosenlew oli naimisissa 1897–1922 Olga Kochtomowin kanssa ja vuodesta 1925 Märtha Helena Standertskjöldin (os. von Knorring) kanssa, joka oli Anton Leonard von Knorringin ja kreivitär Hedvig Lovisa Armfeltin tytär.[1][3] Ensimmäisestä avioliitosta syntyivät pojat Folmer Wilhelm ja Nils Erik Wilhelm.[3]
Ura
muokkaaHän pääsi ylioppilaaksi 1891 (Nya svenska lärovärket i Helsingfors) ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen lääketieteen kandidaatiksi 1895, lääketieteen lisensiaatiksi 1900 ja lääketieteen tohtoriksi 1903.[1]
Rosenlew toimi yleisen sairaalan gynekologisen osaston apulaislääkärinä 1900–1904 ja Helsingin yliopiston patologis-anatomisen laitoksen amanuenssina 1905–1907. Hän oli W. Rosenlew & Co Ab:n pääjohtajana vuodesta 1907 alkaen.[1]
Rosenlew toimi Suomen Sahaliiton ja Puunjalostusteollisuuden keskusliiton puheenjohtajana 1918-1925.[3]
Anglofiili
muokkaaRosenlew oli englantilaisen kulttuurin ihailija, joka näytti olevan ominaista Rosenlewin suvulle, koska hänen isä Fredrik Wilhelm Rosenlew ja Hugo-veli olivat Ison-Britannian kunniakonsuleita Porissa.[4][5] Hänen toinen veli Fredrik Valter avioitui brittiläistaustaisen Martina Isabella Gibsonin kanssa, joka oli ruukinpatruuna James Alexander Gibsonin ja Martina Maria Julia Barclayn tytär.[6]
Rosenlew ajoi Rolls-Roycella Vanajanlinnassa. Hän tilasi puvut lontoolaiselta vaatturilta. Hänen tilaussukissaan oli Rosenlew-suvun vaakuna. Hän harrasti englantilaista elämäntyyliä omistamassaan ja rakennuttamassaan Vanajanlinnassa.[7]
Vanajanlinnan rakennuttaja ja omistaja
muokkaaRosenlew osti 1916 Harvialassa Katumajärven rannalla sijainneen Äikäälän tilan ja laajensi sitä maanostoilla yli 500 hehtaarin kokoiseksi. Hän rakennutti 1919–1924 tilalle Vanajanlinnan nimellä tunnetun punatiilisen metsästyslinnan jonka suunnitteli arkkitehti Sigurd Frosterus. Rosenlew harrasti Vanajanlinnan mailla hirvikaatoja, fasaaninmetsästystä ja näyttäviä rapujuhlia. Kartanossa vieraili useita talouselämän ja politiikan merkkihenkilöitä kuten marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, presidentti Pehr Evind Svinhufvud, presidentti Risto Ryti ja makeistehtailija Karl Fazer.[8][9]
Talousvaikeuksiin joutunut Rosenlew myi linnan 1941 saksalaiselle asekauppiaalle Willi Daugsille ja jatkosodan jälkeen Vanajanlinna joutui saksalaissaatavina Neuvostoliiton haltuun.[10] Presidentti Risto Ryti halusi ostaa Vanajanlinnan tasavallan presidentin kesäasunnoksi, mutta hän hävisi tarjouskilpailun, koska sisäministeri Toivo Horelli suosi Daugsia.[7] Ryti raivostui tapauksesta.[7] Rosenlew suri Vanajanlinnan kohtaloa ja hän menehtyi seuraavana vuonna.[7]
Maaliskuussa vuonna 2024 Vanajanlinnassa avautui Carl Wilhelm Rosenlewin nimikkoravintola.[11]
Ritarikunnat
muokkaa- Valkoisen Ruusun ritarikunta I luokan ritari (1919)[3]
- Vapaudenristin ritarikunta mitali (1919)[3]
- Dannebrogin ritarikunta ritari (1924)[3]
- Valkoisen Ruusun ritarikunta komentaja (1928)[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d ROSENLEW Carl Wilhelm. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Adelsvapen-Wiki : Adliga ätten Rosenlew nr 1009, tabell 12
- ↑ a b c d e f g Carl Wilhelm Rosenlew Adelsvapen-Wiki. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ Fredrik Wilhelm Rosenlew Adelsvapen-Wiki. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ Hugo Rosenlew Adelsvapen-Wiki. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ Fredrik Valter Rosenlew Adelsvapen-Wiki. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ a b c d Suomen ihmeellisin kartano? Satavuotiaalla Vanajanlinnalla on niin värikkäät vaiheet, ettei niitä ole uskoa todeksi www.meillakotona.fi. 12.2.2024. Viitattu 1.4.2024.
- ↑ Suomen ihmeellisin kartano? Satavuotiaalla Vanajanlinnalla on niin värikkäät vaiheet, ettei niitä ole uskoa todeksi www.meillakotona.fi. 12.2.2024. Viitattu 1.4.2024.
- ↑ Risto Ryti järjesti Vanajanlinnassa spiritismi-istuntoja, ja Eino Leino näki linnan ikkunassa aaveen – "Märtha-rouva pitää meitä silmällä" Hämeen Sanomat. 31.10.2020. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ Häme-Wiki : Vanajanlinna (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vanajanlinnaan avataan uusi ravintola Carl Wilhelm Yrittajat.fi. 7.3.2024. Viitattu 2.4.2024.