Wikiprojekti:Mediataide/Mediataiteen aikajana/1900-luvun alkupuoli

Navigaatio

1900-luvun alkupuoli

1901 – Juho Uoti julkistaa elektronisoittimen, sähköurut. Soitin on ensimmäinen kollektiiviseen live-soittoon suunniteltu sähkösoitin maailmassa.

1901 – Keksijä Heikki Salmi rakentaa äänikoneen, joka tallentaa ja toistaa ääntä ja musiikkia.

1906 – Tampereen Biografi-teatterissa Heikki Salmi soittaa äänikoneellaan musiikin mykkäelokuvaan Kuvia Eugen Schaumanin hautajaisista Porvoossa. Vuosia myöhemmin Salmi tuottaa ”elokuvagraffiteja” projisoimalla salaa filminpätkiä ja kuvia Oy Enqvistin tehtaan seinään Killinkoskella .

1911 – Eric Tigerstedt valmistaa 1911–15 useita keksintöjä liittyen äänielokuvan tallentamiseen sekä mikrofoni-, vahvistin-, kaiutin-, radio- ja puhelintekniikkaan. Kannettavan puhelimen ohella hän keksii magneettisen videotallennuksen ja esittää television (”sähköinen silmä”) periaatteen.

1919 – Ilmari Jäämaa julkaisee Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjan. Jäämaa on harraste-elektroniikan ja työpajatoiminnan edelläkävijä, ja julkaisu tarjoaa mediateknologiaan liittyviä rakennusohjeita ja virikkeitä tee-se-itse-rakentajille vuosikymmeniksi.

1924 – Nuoren Voiman Liitossa syntynyt Tulenkantajat-ryhmä julkaisee Tulenkantajat-albumin. Vuoteen 1930 saakka ilmestynyt lehti tuo kulttuurikeskusteluun tulevaisuusvisioita, koneromantiikkaa sekä ekspressionismin, futurismin ja dadaismin taidesuuntauksia. Olavi Paavolainen kirjoittaa Aitta-lehdessä 1927: ”Jokainen voi olla dadaisti!”

1925 – Juhani Pohjanmies rakentaa sähköisen nuottipikakirjoittajan, joka piirtää kosketinten painallukset pyörivälle paperirullalle.

1928 – Insinööri Martti Selinin rakentamalla radiovastaanottimen ja piirturilaitteen yhdistelmällä vastaanotetaan ensimmäiset sähköisesti siirretyt radiokuvat.

1929 – Eino Mäkinen esittelee Valokuvaus-lehdessä fotogrammeja ja valokuvia ilman kameraa. Jatkoartikkelissa hän kertoo kuvarajauksen, negatiivikuvauksen ja fotomontaasin mahdollisuuksista. Valokuvan ”uusi suunta” ilmaisee pyrkimystä teknillisistä menettelytavoista riippumattomaan tyyliin.

1929 – Turkulainen Lahyn-Filmi valmistaa levyäänitekniikalla sarjan lyhyitä äänielokuvia, aikansa musiikkivideoita. Joulukuussa valmistuu ensimmäinen optinen äänitys filmille.

1929 – Näyttelijä Elli Tompurin radikaali lausuntatyyli on toimittajien mukaan äänitaidetta.

1931 – Eero Selin rakentaa sähkömekaanisen väliaikamerkkilaitteen soittamaan 5-sävelistä Pim-pam-pulla-melodiaa, joka soi YLE radiossa 1931–1978. Kone korvataan myöhemmin uusilla malleilla.

1932 – Suomen ensimmäiset TV-kokeilut itserakennetuilla laitteilla.

1934 – Suomen ensimmäinen elokuvakerho Projektio perustetaan, mukana mm. Alvar Aalto.

1935 – Insinööri Akseli Soini esittelee magneettisen videotallennus- ja toistotekniikan, jolla TV-ohjelma voidaan taltioida levylle tai filmille.

1939 – Juhani Pohjanmies rakentaa Automaattikellot. Itsestään soiva sähkö-pneumaattinen kone soittaa satunnaisia melodioita satunnaisessa rytmissä.

1939 – Nyrki Tapiovaaran elokuva Herra Lahtinen lähtee lipettiin yhdistää realistiseen kerrontaan tajunnan ulottuvuuksia, ajan tihentymiä ja laajentumia sekä kokeilevaa äänen ja leikkauksen käyttöä. 76-minuuttisesta elokuvasta on säilynyt ainoastaan 40-minuuttiseksi restauroitu versio.

1942 – Vienan rintamaradiossa rakennetaan sähkömekaaninen Kanuunaviulu. Installaatio-soitin soittaa aseman tunnussävelmää.

1945 – Sodan päätyttyä käynnistyy aktiivinen tee-se-itse-sähkösoitinten ja -vahvistimien rakentaminen. Tampereella Helmer Rautsola rakentaa lankkusähkökitaran ja sähköviulun.

1948 – Martti Leppänen rakentaa Tampereella kaksi sähköistä kiinteärunkoista pystybassoa. Juhani Pohjanmies jatkaa keksintöjen tekemistä ja rakentaa sarjan uusia sähkömekaanisia soittimia.