Avaa päävalikko
Volgan saksalaisen siirtolaisperheen muistomerkki Kansasissa, Yhdysvalloissa

Volgan saksalaiset (saks. Wolgadeutsche tai Russlanddeutsche) ovat Venäjällä alkujaan Volgan alueella asuneita saksalaistaustaisia ihmisiä.

Katariina II kutsui saksalaisia viljelijöitä kehittämään Venäjän perin alkeellista maataloutta. Vuosina 1764-67 tuhansia maanviljelijöitä muutti eteläisestä ja läntisestä Saksasta hedelmällisille Saratovin ja Kamyšenin alueelle. He olivat luterilaisia ja menestyivät hyvin viljelijöinä, mutta heidän oppinsa eivät levinneet venäläisten talonpoikien keskuuteen.[1] Heitä asui siellä toiseen maailmansotaan asti. Josif Stalinin määräyksestä heidät kuitenkin pakkosiirrettiin muiden muassa Kazakstaniin ja Siperiaan.

Venäjän sisällissodan jälkeen Venäjälle perustettiin vuonna 1924 Volgan saksalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, mutta se hajotettiin vuonna 1941 Stalinin pelätessä volgansaksalaisten ryhtyvän taisteluun Saksan puolella. Lisäksi hän määräsi, että saksalaiset oli siirrettävä itään Kazakstaniin, Siperiaan ja muille syrjäisille alueille. Tasavallan pääkaupunki oli Engels.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen monet Volgan saksalaiset muuttivat Saksaan koska siellä oli voimassa paluumuuttolaki, jonka nojalla Volgan saksalaiset saivat suoraan Saksan kansalaisuuden. Tämä johti todelliseen muuttoaaltoon Saksaan ja nykyään lähes pari miljoonaa volgansaksalaista asuu Saksassa – tämä siitäkin huolimatta, että moni ei osaa enää puhua saksaa. 90-luvun loppupuolella Saksa kiristi paluuehtoja varsinkin kieltä osaamattomien kohdalla.

Historian aikana Volgan saksalaisia on muuttanut siirtolaisiksi huomattavia määriä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Heikki Kirkinen: ”Talonpojat”, Venäjän historia, s. 170. 4. painos. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-15799-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa