Virolaisten mielenosoitus Pietarissa
Virolaisten mielenosoitus Pietarissa oli 26. maaliskuuta (uutta lukua 8. huhtikuuta) 1917 Venäjän keisarikunnan pääkaupunki Pietarissa Viron autonomian puolesta järjestetty suurmielenosoitus, johon osallistui 40 000 virolaista. Neljä päivää mielenosoituksen jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus taipui virolaisten vaatimuksiin ja uusi Viron kuvernementti sai väliaikaisen itsehallinnon.
Tausta muokkaa
Ensimmäistä maailmansotaa käyvä Venäjän keisarikunta oli ajautumassa vuoden 1917 alussa kriisiin inflaation ja esimerkiksi elintarvikepulan takia. Venäjän tsaari Nikolai II joutui luopumaan valtaistuimestaan Helmikuun vallankumouksen takia ja maan johtoon nousi väliaikainen hallitus. Väliaikainen hallitus nimitti muun muassa Vironmaan ja Liivinmaan ensimmäiset virolaiset (Jaan Poska) ja latvialaiset (Andrejs Kalmans) kuvernöörit. Uudessa poliittisessa tilanteessa virolaiset alkoivat jälleen toimia kansallisen autonomian saavuttamiseksi. 11.–13. maaliskuuta Viron maakuntien ja kaupunkien edustajat kokoontuivat Tarttoon itsehallinnon suunnittelemiseksi. Jaan Tõnissonin, Otto Strandmanin ja Jüri Vilmsin johdolla laadittiin Venäjän muuttamista federaatioksi ja Viron autonomian perustamista Vironmaan ja Pohjois-Liivinmaan virolaisalueille ehdottanut muistio, joka luovutettiin väliaikaiselle hallitukselle.[1]
Mielenosoitus muokkaa
Autonomiahankkeen tueksi virolaiset järjestivät 26. maaliskuuta (uutta lukua 8. huhtikuuta) suurmielenosoituksen Pietarissa. Suureen mielenosoituskulkueeseen osallistui yli 40 000 virolaista. Heistä noin 12 000 oli tuolloin Venäjän armeijassa palvelevia virolaissotilaita. Mielenosoittajien kulkueen mukana oli orkestereita ja virolaisen perinteen mukainen sekakuoro.[1] Kulkue kokoontui ja lähti Pietarin Pyhän Johanneksen kirkolta.[2] Kuoro ja kulkueen edustajat kävivät väliaikaisen hallituksen luona Taurian palatsilla, jolla laulettiin virolainen laulu ja Marseljeesi.[1] Palatsin suuressa salissa luettiin vaatimus Viron autonomiasta.[2]
Seuraukset muokkaa
Venäjän väliaikainen hallitus ei periaatteessa ollut kovin myötämielinen ajatukselle kansallisten autonomioiden myöntämisestä. Se kuitenkin taipui antamaan päätöksen Viron väliaikaisesta itsehallinnosta 30. maaliskuuta. Väliaikaisen itsehallinnon oli tarkoitus kestää vuoden 1919 alkuun. Virolaisten asuinalue yhdistettiin Viron kuvernementiksi, jonka kuvernöörinä toimi laajennetuin valtaoikeuksin Jaan Poska.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 491-493. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
- ↑ a b Boriss Gorbunov: 90 aastat meeleavaldusest Peterburis Eesti Päevaleht. Viitattu 30.7.2019. (viroksi)