Vinohammassimpukka

Vinohammassimpukka (Spisula solida) on suhteellisen kookas pohjaan kaivautuva simpukkalaji, joka elää Pohjois-Atlantin itärannikolla.[2]

Vinohammassimpukka
Spisula solida.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat Bivalvia
Alaluokka: Erilaishampaiset Heterodonta
Lahko: Venerida
Yläheimo: Mactroidea
Heimo: Vinohammassimpukat Mactridae
Suku: Spisula
Laji: solida
Kaksiosainen nimi

Spisula solida
(Linnaeus, 1758) [1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Vinohammassimpukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vinohammassimpukka Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Vinohammassimpukalla on luja ja paksu, lähes kolmionmuotoinen kuori, joka on halkaisijaltaan enintään 5 senttiä. Se on himmeänvalkoinen tai vaaleankellanruskea ja etupäästä hieman kuperampi kuin takapäästä. Navat eli umbot sijaitsevat kutakuinkin keskiviivalla ja niiden taka- ja etupuolella on hienoja samankeskisiä renkaita; simpukan kasvuvaiheet erottuvat selvästi. Kuorta peittää harmaanruskea sarveiskerros sauman ja kasvurenkaiden kohdalla.[2]

Simpukankuoren sisäpinta on hohtavan valkoinen. Molempien kuorten sisälaidoilla on keski- eli kardinaalihampaita ja reuna- eli lateraalihampaita. Kuoren sisältä paljastuu paksu, hapsujen reunustama vaippa. Lyhyet hengitysputket eli sifonit ovat kiinni toisissaan koko pituudeltaan, ja niiden suulla on keltaisia tai punaisia rihmoja. Simpukalla on suuri, kielimäinen jalka, jota se käyttää kaivamiseen ja hyppäämiseen.[2]

LevinneisyysMuokkaa

Vinohammassimpukoita esiintyy Pohjois-Atlantin itärannikolla. Levinneisyysalue ulottuu Etelä-Islantiin ja Norjaan pohjoisessa sekä Espanjaan ja Marokkoon etelässä.[2]

ElintavatMuokkaa

Vinohammassimpukat elävät matalassa rantavedessä merenpohjan hiekkaan kaivautuneina.[2]

Kalastus ja käyttöMuokkaa

Vinohammassimpukoita pyydystetään jonkin verran Alankomaissa, Portugalissa, Ranskassa ja Tanskassa. Vuonna 2003 kokonaissaalis oli yli 14 000 tonnia, mutta yleensä se on jäänyt tätä huomattavasti pienemmäksi.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Spisula solida ITIS. Viitattu 1. maaliskuuta 2010.
  2. a b c d e Spisula solida (html) Marine Species Identification Portal. ETI BioInformatics. Viitattu 1. maaliskuuta 2010. (englanniksi)
  3. FAO Capture Production of Spisula solida FishBase. FAO Fisheries and Aquaculture Statistics. Viitattu 1. maaliskuuta 2010.