Ville Leinonen

suomalainen laulaja-lauluntekijä

Ville Leinonen (s. 14. lokakuuta 1975 Savonlinna) on suomalainen laulaja-lauluntekijä. Leinosen ensimmäisen pitkäsoiton Raastinlauluja julkaisi vuonna 1997 anjalankoskelainen Kulttuuriyhdistys KuuMaa.[1] Vuonna 1998 Leinonen perusti Valumo-yhtyeen, jonka esikoissinglen Yöaikaan julkaisi Fonal Records vuonna 1999.[2] Vuonna 2000 yhtye levytti Poko Rekordsille, jolle se vuosina 2000–2005 teki neljä studiolevyä. Tänä aikana Leinonen julkaisi myös Suudelmitar-soololevyn. Valumo soitti viimeisen keikkansa 15. lokakuuta 2005 Jyväskylän Tanssisali Lutakossa. Vuonna 2006 Leinoselta ilmestyi lyriikkakokoelma Äänettömiä salamoita Pop-lehden kustantamana.

Ville Leinonen
Ville Leinonen esiintymässä Ilosaarirockissa 2007.
Ville Leinonen esiintymässä Ilosaarirockissa 2007.
Syntynyt 14. lokakuuta 1975 (ikä 41)
Kotoisin Savonlinna
Ammatit laulaja-lauluntekijä
Soittimet kitara, piano, huilu, lyömäsoittimet
Yhtyeet Ville Leinonen & Valumo, Chrisse Forever -band, Suudelmitar-orkesteri, Ville Leinosen Unilehto
Levy-yhtiöt Kulttuuriyhdistys KuuMaa, Poko Rekords, Fonal Records, Karkia Mistika Records, Sound of Finland,

Leinosen tammikuussa 2007 ilmestynyt albumi Hei! sisältää cover-versioita 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun suomi-iskelmistä. Osa on edelleen tunnettuja, mutta osa jo unohtuneita kappaleita, joita esittivät aikanaan esimerkiksi Katri Helena ja Juhamatti. Tällä levyllä Leinosen yhtyeen nimi on ChrisseForever-band. Nimi viitannee iskelmäsanoittaja Chrisse Johanssoniin. Paikallisradioiden toimittajat valitsivat kappaleen Hei! kuukauden levyksi.

21. toukokuuta 2008 ilmestyi Ville Leinosen Unilehto -albumi samannimiseltä yhtyeeltä. Se sisältää cover-versioita 1900-luvun alun suomalaisista ja slaavilaisista kansanlauluista.

Vuosina 2010–2013 Leinonen on julkaissut viisi sooloalbumia, joista yhden Sound of Finlandin kautta.

Leinosen kolmas cover-levy, vuoden 2014 lokakuussa ilmestynyt Death Black Dream, sisältää cover-versioita Samhainin kappaleista.[3]

Maaliskuussa 2017 Leinoselta ilmestyi levy Hei taas, joka sisältää iskelmäcovereita 1980-luvulta diskoversioina.

Sisällysluettelo

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

Kokoelma-albumitMuokkaa

  • The Greatest Underground Hits Ever – Kuumaa musiikkia  (1996, kappaleet ”Tukkoja”, ”Varhaistalven valssi”, ”Hermolaulu” ja ”Emma”)[4]
  • Oikeutta eläimille tukikasetti  (1997, kappaleet ”Lasitalossa”, ”Loppu”, ”Tuo”, ”Katso minuun” ja ”Anna minun elää”)[4]
  • Muutoksen kevät  (1999, kappaleet ”Valumo”, ”Marraskuinen”, ”Toisien toistemme luo”, ”Etsiä, löytää 2” ja ”Samanlaiset”)[4]
  • Kaikki paitsi Mårtenson on turhaa  (2008, kappale ”Ei ole aikaa”)[5]
  • Syvissä vesissä  (2009, kappale ”Ilmestyskirjan peto”)

SingletMuokkaa

  • ”Yöaikaan” / ”Surusirpale” (1999)
  • ”Eriikka” / ”Pour beibinoire” / ”Tuulten helmoille” (2000)
  • ”Enkeli” / ”Helmipuutarhan perhosia” / ”Enkeli” -video (2000)
  • Kristallitrilogia: ”Kristiinojen yö” / ”Kissankellokimppu” / ”Hipsutuslaulu” (2001)
  • Kultahippuhapsi” / ”Kaunotar ja kulkuri” (live) (2001)
  • ”Kultainen laulu” / ”Aamun valkoliljat” / ”Kultainen laulu” (demo) (2002)
  • ”Tää on se ilta” / ”Nuotiolaulu” / ”Tää on se ilta” (demo) (2002)
  • ”Pimeän sydämeen” / ”Kristiinojen yö” (live) / Yöaikaan (live) / Pimeän sydämeen (live) (2003)
  • ”Wien” / ”Mitä tarkoittaa kesytetty” (live) (2004)
  • ”Piilopaikka” / ”Sataa” (2005)
  • Vuori: ”Vuori studiossa” / ”Vuori kotona” / ”Vuori keikalla” (2005)
  • ”Varpunen” / ”Hei, sisareni” (2006)
  • ”Vakoilijat” (2006)
  • ”Etsin kunnes löydän sun” / ”Vien sinut kotiin” (2006)
  • ”Mal Du Soley” (promo, 2009)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Ville Leinonen: Äänettömiä salamoita (POP-Kirja, 2006) (laulutekstit)
  • Ilmiöitä - Suomipopin tähdenlentoja (Kirjassa käsitelty Valumo-yhtyeen historia)

LähteetMuokkaa

  • Alanko, Tero & Silas, Petri: Neljäs sukupolvi – Suomalainen rock nyt. Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31764-0.

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa