Avaa päävalikko

Viljo Johannes Penttala (1. kesäkuuta 1891 Isokyrö12. heinäkuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen kansakoulunopettaja, urheilijujärjestövaikuttaja ja suojeluskuntajärjestön aktiivi.

Penttalan vanhemmat olivat maanviljelijä Isak Penttala, ent. Vaismaa (1860–1935) ja Kreeta Vilhelmiina Matintytär Mattila. Hän valmistui vuonna 1908 Vaasan kauppakoulusta ja vuonna 1914 Rauman seminaarista.

Penttala toimi vuodesta 1915 lähtien Kankaan kansakoulun johtajana Kouvolassa. Hän joutui Suomen sisällissodan alkuvaiheessa punaisten pidättämäksi mutta pääsi kuulustelujen jälkeen vapaaksi ja pakeni sitten valkoisten puolelle.

Penttala toimi 1918 parin kuukauden ajan Kouvolan Sanomien päätoimittajana ja oli myös Kouvolan suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Hän siirtyi sitten suojeluskuntajärjestön palvelukseen kasvatuspäälliköksi ja toimi vuosina 1924–1942 Kymenlaakson suojeluskuntapiirin huoltopäällikönä. Hän kävi Kadettikoulun vuosina 1927–1929. Vuonna 1941 Penttala hoiti Kouvolassa vapaaehtoisten värväystä suomalaiseen SS-pataljoonaan. Vuosina 1942–1944 hän työskenteli suojeluskuntien Hakkapeliitta-lehdessä. Sotien jälkeen Penttala oli Tapaturmantorjunta ry:n talousjohtaja ja Varokeino-lehden toimittaja.

Penttala harrasti nuoruudestaan alkaen useita urheilulajeja, erityisesti painia. Hän oli Suomen Painiliiton puheenjohtajana 1929–1931 ja 1941. Hän oli myös Suomen olympiakomitean jäsen sekä kuului SVUL:n johtokuntaan ja johti sen Kymen piiriä.

Penttala julkaisi vuonna 1961 Suomen sisällissodan tapahtumia Kymenlaaksossa valkoisten näkökulmasta kuvanneen teoksen Pohjois-Kymenlaakson itsenäisyyshistoria. Hän kirjoitti myös seitsemän eri alojen turvallisuusopasta.

TeoksiaMuokkaa

  • Pohjois-Kymenlaakson itsenäisyyshistoria. Tekijä, Karhula 1961
  • Urheiluhuumoria. Tekijä, Karhula 1965

LähteetMuokkaa