Lukiorakennus.
Viitasaaren lukio toimii nykyään koulu­keskuksessa, samassa rakennuksessa kuin Haapaniemen koulu.

Viitasaaren lukio on Suomen vanhimpia maaseutuoppikouluja. Oppilaitos perustettiin 16. syyskuuta 1905 Viitasaaren kirkonkylään nimellä Viitasaaren Suomalainen Yhteiskoulu.

HistoriaMuokkaa

 
Viitasaaren Suomalaisen Yhteiskoulun rakennus vuonna 1908.

Oppikoululaitos levisi kaupungeista maaseudulle 1900-luvun alussa. Ennen Yhteiskoulun perustamista viitasaarelaiset hakeutuivat Jyväskylän ja Kuopion oppikouluihin. Keski-Suomen suurissa maalaiskunnissa alettiin kaavailla omia yhteiskouluja; taustalla vaikutti sortovuosien venäläistämispaine, ja samalla haluttiin kohentaa suomalaista sivistystä.

Viitasaaren Yhteiskoulun kannatusyhdistys perustettiin maaliskuussa 1905. Pastori Emil Landgrénin vaimo Eeva Landgrén, tehtailija Evert Kauhanen ja asioitsija Tuomas Vartiainen laativat alustavat suunnitelmat Forssan yhteiskoulun lähettämien mallisääntöjen pohjalta. Hankkeelle saatiin senaatin lupa, ja avajaisjuhlaa vietettiin 16.9.1905.

Yhteiskoulu toimi aluksi Viitasaaren kunnan antamissa tiloissa kansakoulun rakennuksessa. Oma koulutalo rakennettiin Haapaniemeen vuosina 1907–1908 Wäinö Keinäsen piirustusten mukaan, lähelle Henrik Gabriel Porthanin syntymäpaikkaa. Koulun toimintaan saatiin rahoitus kunnalta (koiraverorahat), kannatusyhdistyksen jäseniltä ja valtiolta; lisäksi järjestettiin arpajaisia ja kerättiin lahjoituksia.

Kannatusyhdistyksen tilalle perustettiin vuonna 1922 Viitasaaren Yhteiskoulun Osakeyhtiö. Koulu laajennettiin viisiluokkaisesta keskikoulusta kahdeksanluokkaiseksi oppikouluksi, joka valmisti yliopistoon. Ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset järjestettiin Viitasaarella vuonna 1925. Varojen puutteen vuoksi koulu jouduttiin kuitenkin palauttamaan takaisin 5-luokkaiseksi keskikouluksi vuonna 1926.

1930-luvun pulavuosina koulun toiminta kärsi rahapulasta, mutta valtionapu myönnettiin jatkuvana vuodesta 1934 alkaen. Vuosina 1905–1939 Viitasaaren Yhteiskoulua kävi kaikkiaan 928 oppilasta.

Kun toisen maailmansodan päätyttyä Viitasaaren suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin, niiden omaisuus päätettiin luovuttaa kokonaan Viitasaaren Yhteiskoulu Oy:lle.

Oppilasmäärä alkoi kasvaa jo sotavuosina, ja vuodesta 1946 alkaen koulussa saatiin jälleen järjestää lukio-opetusta. Oppilasmäärän kasvaessa tilaa tarvittiin lisää, ja vuonna 1949 koulussa siirryttiin ns. vuorolukuun.

 
Viitasaaren lukion kivirakennus (1962–2013).

Osakeyhtiö päätettiin lopettaa vuonna 1954 ja tilalle perustettiin jälleen kannatusyhdistys. Vanhaa koulurakennusta korjattiin ja laajennettiin vuonna 1955, ja kokonaan uusi kivirakennus valmistui vuonna 1962.

Kun Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään, alettiin yksityisiä oppikouluja lakkauttaa. Viitasaarella kannatusyhdistys ja kunta sopivat vuonna 1969, että yhteiskoulu siirtyy kunnan hallintaan. Yhteiskoulun keskikoululuokat siirrettiin kansakouluun ja lukiosta tuli Viitasaaren kunnan omistama yksityislukio vuonna 1970. Yksityislukiosta tuli lopullisesti osa kunnan koululaitosta vasta vuonna 1973, kun peruskoulujärjestelmä tuli kunnassa voimaan. Oppilasmäärä kasvoi lähelle 300:aa 1970-luvun lopulla. Lukukausimaksut poistettiin lukiosta vuonna 1981, ja kurssimuotoiseen lukujärjestykseen siirryttiin syksystä 1982 alkaen.

Vanha yhteiskoulurakennus kunnostettiin uudelleen vuonna 1982, ja sinne varustettiin kirjasto sekä musiikki- ja tietokoneluokka ja voimistelusali. Päärakennusta korjattiin 1990-luvulla, joskin lamavuosien sanelemat säästöt rajoittivat kaikkea toimintaa.

Lukioon perustettiin oma johtokunta vuonna 1985, ja sinne saivat edustajansa paitsi opettajat myös muu henkilökunta ja oppilaat. Luokattomaan koulutukseen Viitasaaren lukiossa siirryttiin vuonna 1995. Lukiossa on voinut suorittaa myös kaksoistutkintoja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (POKE) kanssa. Lisäksi lukiossa toimii aikuislukiolinja, ja opintojen ohella voi suorittaa mediadiplomin, kuvataidediplomin sekä liikuntadiplomin. Lukuvuonna 2010–2011 lukiossa on ollut 111 oppilasta.[1]

Lukio ja yläkoulu aloittivat opinnot uusissa tiloissa Keskuskoulussa 7. maaliskuuta 2011. Vuonna 1962 valmistuneen entisen lukiorakennuksen keittiötiloissa toimi jonkin aikaa pitopalveluyritys,[2] mutta koska rakennus oli huonokuntoinen, se purettiin vuonna 2013;[3] sen sijaan vuonna 1908 valmistunut puurakennus kunnostetaan ja vuokrataan yrityskäyttöön.[4]

AluelukionaMuokkaa

Vuonna 2011 Viitasaaren lukio liitettiin Pihtiputaan lukion kanssa aluelukioksi. Rehtoreiden virat lakkauttiin, aluelukiossa aloitti yhteinen rehtori ja toimipisteisiin perustettiin vararehtorin virat. Pihtiputaalla tarjotaan urheilupainotteista opetusta ja Viitasaarella viestintäpainotteista.[1]

Viitasaaren yhteiskoulun ja lukion johtajat ja rehtoritMuokkaa

 
Johtajatar Alma Heikkinen vuonna 1909. Hän opetti koulussa vuoteen 1948 saakka.

  • Alma Heikkinen (1905–1922)
  • Hugo Salonen (1906–1907)
  • T. Leidenius (1908–1909)
  • Einar Fieandt (1909–1911)
  • F. M. Nyblom (1922–1926)
  • Joel Vilkki (1926–1927)
  • Vilho Torniainen (1927–1945)
  • Kaarlo Hakama (1946–1950)

  • Martti Tyrkkö (1950–1951)
  • Arvo Ojala (1951–1969)
  • Simo Santamala (1969–1970)
  • Irja Santamala (1970–1974)
  • Veikko Merioja (1974–1995)
  • Terttu Möttönen (1995–2011)
  • Marjaana Juntunen (apulaisrehtori 2011–)
  • Pentti Räisänen (aluelukion rehtori 2011–2018)
  • Markku Piippo (aluelukion rehtori 2018–)

LähteetMuokkaa

  1. a b Nyman, Pirjo: Aluelukio alkuun ensi elokuussa. Viitasaaren Seutu, 20.1.2011, s. 6. ISSN 0356-1410.
  2. Kivilukion keittiö vuokralle. Viitasaaren Seutu, 20.1.2011, s. 3. ISSN 0356-1410.
  3. Waali, Mari: Lukion lieriö jäi piiloonsa. Viitasaaren Seutu, 18.12.2013, s. 15. ISSN 0356-1410.
  4. Siidorow, Tuija: Kivilukio purkuun, puulukio remonttiin. Viitasaaren Seutu, 16.5.2012, s. 3. ISSN 0356-1410.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Merioja, Veikko – Keto, Anneli ym.: Viitasaaren oppikoululaitos 1955–1980. Viitasaari: Julkaisutoimikunta, 1980.
  • Ahonen, Lauri ym.: Viitasaaren yhteiskoulu ja lukio 1905–2005. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki, 2005. ISBN 951-97806-1-0.
  • Manninen, Ari T. – Mäkelä, Petteri – Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan, s. 309–313. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7.

Aiheesta muuallaMuokkaa