Avaa päävalikko

Sortovuodet

Ajanjakso Suomen historiassa, jolloin Venäjä pyrki rajoittamaan Suomen autonomiaa ja venäläistämään maata
Eetu Iston teos Hyökkäys vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.

Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää[1] Suomea. Nimi ”sortovuodet” on otettu käyttöön jälkeenpäin, ensimmäisestä sortokaudesta käytettiin nimeä routavuodet.[2]

Ensimmäisellä sortokaudella muun muassa kerättiin Suuri adressi ja perustettiin vastarintajärjestö Kagaali[3], joka järjesti kutsuntalakkoja. Toisella sortokaudella annettiin yhdenvertaisuuslaki,[4][5] joka antoi maassa asuville venäläisille oikeuden hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta, sekä käynnistettiin jääkäriliike. Sortokausi päättyi Venäjän vallankumoukseen.[6]

Ensimmäinen sortokausiMuokkaa

Pääartikkeli: Ensimmäinen sortokausi

Toinen sortokausiMuokkaa

Pääartikkeli: Toinen sortokausi

LähteetMuokkaa

  • Klinge, Matti: Keisarin Suomi, Schildts Miktor, 1997, ISBN 9789515006820
  • Toimituskunta: Maa kansa valtakunta II, Otava, 1924

ViitteetMuokkaa

  1. Suomen historian pikkujättiläinen, s. 549–552. WSOY, 1989. ISBN 951-0-14253-0.
  2. Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 381-382 Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti. 1925-1928. ”Uuden vaiheen puolueen elämään toivat n. s. routavuodet 1899-1905” Viitattu 20.6.2018.
  3. Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 374, 396
  4. Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 55–56
  5. Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 378
  6. Suomen Sortokaudet Historian nettilehti. 10.1.2004. Viitattu 20.6.2018. Web archive 2011