Viirusarvikirvari
Viirusarvikirvari (Chrysotoxum octomaculatum) on kukkakärpäsiin kuuluva kärpäslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE)[1].
| Viirusarvikirvari | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
| Osalahko: | Muscomorpha |
| Yläheimo: | Syrphoidea |
| Heimo: | Kukkakärpäset Syrphidae |
| Alaheimo: | Syrphinae |
| Tribus: | Chrysotoxini |
| Suku: | Chrysotoxum |
| Laji: | octomaculatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chrysotoxum octomaculatum |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaViirusarvikirvari muistuttaa paljolti kaarisarvikirvaria (Chrysotoxum festivum), mutta viirusarvikirvarin tuntosarvien tyvestä laskien kolmas jaoke on aina lyhyempi kuin ensimmäinen ja toinen jaoke yhteensä. Ruumiin yleisväritys on musta, mutta takaruumiin jaokkeissa on keskeltä katkeavat keltaiset poikkijuovat ja toisen jaokkeen poikkijuova kaartuu taaksepäin. Ainakin neljännessä, mutta usein myös kolmannessa jaokkeessa jaokkeen etureunan mustan alueen katkaisee jaokkeen reunan tuntumassa oranssi pitkittäisjuova. Ruumiin pituus 10–13 mm.[2]
Levinneisyys
muokkaaLajin levinneisyys ulottuu Länsi- ja Etelä-Euroopasta Keski-Aasiaan. Suomessa viirusarvikirvari on tavattu vain kolme kertaa. Kerran Etelä-Karjalan Uukuniemestä ja kahdesti Varsinais-Suomen Koski Tl:n Eriksbergistä.[2]
Elinympäristö ja elintavat
muokkaaViirusarvikirvari suosii lämpimiä ympäristöjä ja viihtyy aukkoisissa lehtimetsissä, sopivan avoimilla mutta pensaikkoisilla niityillä sekä rantojen hiekkapohjaisissa männiköissä. Koiraat lentelevät muutamien metrien korkeudella maanpinnasta, naaraat matalammalla kasvillisuuden yläpuolella ja kärpäset käyvät aterioimassa kukilla. Ruotsissa laji on lennossa touko-kesäkuussa sekä syyskuussa. Toukkaa tai sen elintapoja ei tunneta, mutta se saattaa olla jollakin tapaa sidoksissa muurahaisiin.[3][2]
Suomessa laji on luokiteltu hävinneeksi,[1] Ruotsissa se on erittäin uhanalainen[3].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Jere Kahanpää 2010. Kärpäset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. (Arkistoitu – Internet Archive) s. 497
- ↑ a b c Antti Haarto & Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-952-11-2568-3 s. 125–126 ja 130
- ↑ a b SLU: Artfaktablad (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- UK BAP Priority Species (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)