Viipurin Karjala
Viipurin Karjala eli Ruotsin Karjala oli Käkisalmen Karjalan länsipuolella sijainnut osa Karjalaa. Siihen kuuluivat Viipurin lisäksi Äyräpään ja Jääsken kihlakunnat.[1]
Viipurin Karjala oli Ruotsille tärkeä alue, ja sinne sijoitettiin jo keskiajan lopulla läntisiä uudisasukkaita. Viipurin kaupungista tuli tärkeä itäisen Suomen hallinnollinen, taloudellinen ja uskonnollinen keskus. Tämä kaikki lisäsi suomen kielen länsimurteiden vaikutusta Viipurin Karjalassa. Viipurin seuduilla ei enää keskiajan ja uuden ajan taitteessa puhuttu karjalan kieltä, vaan siellä oli jo syntynyt suomen kaakkoismurteiden esimuoto. Toisaalla Savon alueen vaikutus laajeni vähitellen kaikkiin suuntiin erityisesti kaskiviljelyn ja väkiluvun lisääntymisen vuoksi. Vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen Laatokan Karjalaan muutti uudisasukkaita Savosta ja Viipurin Karjalasta.[1]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Karjala - kieli, murre ja paikka kaino.kotus.fi. Viitattu 31.12.2023.