Viinikirva

hyönteislaji

Viinikirva (Viteus vitifoliae) on pieni vaaleankeltainen nivelkärsäisten lahkoon kuuluva hyönteinen. Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta laji on levinnyt sieltä kasvintaimien mukana Eurooppaan.

Viinikirva
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Kirvankaltaiset Sternorrhyncha
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Heimo: Phylloxeridae
Suku: Viteus
Laji: vitifoliae
Kaksiosainen nimi

Viteus vitifoliae
(Fitch, 1855)

Synonyymit
  • Daktulosphaira vitifoliae
Katso myös

  Viinikirva Commonsissa

Viinikirva imee nesteitä viiniköynnösten juuristosta. Kun kirvalauma on asettunut tiettyyn köynnökseen, se mellastaa, kunnes köynnös kuolee, ja siirtyy sitten seuraavaan. Viljelijä ei voi tehdä muuta kuin kyntää köynnökset ylös ja istuttaa niiden tilalle kirvankestävää lajiketta.[1]

Viinikirva esiintyi 1800-luvulle saakka vain pohjoisamerikkalaisissa luonnonvaraisissa viiniköynnöslajeissa. Niille on vähitellen kehittynyt viinikirvaa vastaan luontainen vastustuskyky, jota sitä vastoin ei ole tärkeimmällä viljellyllä lajilla, viiniköynnöksellä (Vitis vinifera). Kun viinikirva 1860-luvulla levisi Eurooppaan, se olikin vähällä tuhota kaikki viiniviljelmät. Tuhojen välttämiseksi viininviljelyksessä ryhdyttiin käyttämään perusrunkona pohjoisamerikkalaista törmäviiniä (Vitis riparia), jonka runkoon viiniköynnöksen halutun lajikkeen oksia vartetaan. Näin tehdään nykyisin lähes kaikilla tärkeimmillä viininviljelysalueilla lukuun ottamatta Chileä, jonne viinikirva ei ole levinnyt.[2]

Törmäviinin perusrunkona käytöstä huolimatta Kaliforniassa sattui 1980-luvulla paha viinikirvaepidemia, joka saattoi monet viljelijät vararikkoon. Syynä pidetään sitä, että viinikirvasta on kehittynyt uusi rotu, jolle törmäviinikään ei ole tarpeeksi vastustuskykyinen – etenkään se tyyppi, jota laajalla alueella oli käytetty lähes yksinomaisena perusrunkona.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Rinta-Huumo, A.: Cousiño-Macul Merlot: Laadukasta punaista ötökättömästä Chilestä Helsingin Sanomat / Nyt-liite.
  2. a b Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 255–256. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4

Aiheesta muualla

muokkaa