Avaa päävalikko

Viidennen sukupolven suihkuhävittäjät

F-22A Raptor

Viidennen sukupolven suihkuhävittäjiksi nimitetään eräitä teknisesti edistyneitä sotilaslentokoneita. "Viidennen sukupolven" käsitettä ei kuitenkaan ole määritelty sellaisella tavalla, josta vallitsisi laaja yhteisymmärrys.

Esimerkiksi F-22:n voitaisiin laskea olevan pikemminkin kahdeksannen kuin viidennen sukupolven hävittäjälentokone[1]. "Viidennen polven" käsite lienee peräisin Lockheed Martinin myyntiosastolta[2].

Lockheed Martin esittää käsitteen tarkoittavan kehittyneitä häiveominaisuuksia (jotka saadaan aikaan esimerkiksi sisäänrakennettujen mittaus- ja asejärjestelmien avulla), ketteryyttä taisteluissa (sisältää suihkuvirtauksen suuntauksen sekä supercruisen eli yliääninopeuden saavuttamisen ilman jälkipoltinta), yhdistettyjä tietojärjestelmiä (jotka esimerkiksi yhdistävät eri lähteistä saatavat mittaustiedot helposti ymmärrettäväksi näkymäksi, joka voidaan jakaa muiden toimijoiden kanssa) sekä etuja ylläpidossa (luotettavuuden, huollettavuuden, käyttöönoton ja kustannusten suhteen)[3]. Venäjän puolustusministeriön mukaan viidennen sukupolven hävittäjään kuuluvia ominaisuuksia ovat esimerkiksi häiveominaisuudet, supercruise ja yhdistetyt elektroniikka- ja palonsammutusjärjestelmät[4]. Viidennen sukupolven ominaisuuksina pidetään toisinaan myös komposiittimateriaalien käyttöä ja AESA-mallin elektronisesti suunnattava tutkaa. Erään yhteenvedon mukaan viidennen sukupolven hävittäjien yhteiset piirteet ovat häiveominaisuudet, ketteryys, kehittynyt elektroniikka, tietoverkkoja hyödyntävä datafuusio sekä kyky toimia monenlaisissa tehtävissä[5].

Toistaiseksi ainoa käytössä oleva "viidennen sukupolven" hävittäjä on Yhdysvaltain Lockheed Martin F-22 Raptor, joka tuli käyttöön joulukuussa 2005.

Kehitysvaiheessa olevan Yhdysvaltain Lockheed Martin F-35 Lightning II:n, jonka ensilento tapahtui vuonna 2006, sanotaan edustavan viidettä sukupolvea – tosin koneen C-versio ei kykene yliääninopeuteen ilman jälkipoltinta, koska sen siipipinta-ala vähentää sen nopeutta, minkä vuoksi se joutuu saavuttamaan yliääninopeuden jälkipoltinta käyttämällä.

Suhoi T-50 lentonäytöksessä vuonna 2011.

Venäjän oman viidennen sukupolven hävittäjän Suhoi PAK FA:n prototyyppi T-50 lensi ensilentonsa tammikuussa 2010.[6] Intian alan kehityshanke on "Medium Combat Aircraft" (ensilennon tavoiteajankohta on vuonna 2012), Etelä-Korea kehittää KFX-konetta (ensilento vuonna 2014). Venäjä kehittää Suhoi PAK FA:ia yksin ja Intian kanssa Suhoin ja HALin yhteistä FGFA-konetta (ensilento vuonna 2010). Kiinan viidennen sukupolven hävittäjäprototyyppi Chengdu J-20 teki ensilentonsa tammikuussa 2011.[7]

Viidettä sukupolvea odotettaessa on alettu käyttää termiä 4.5-sukupolvi niistä 1990–2000-lukujen hävittäjistä, jotka täyttävät osan viidennen sukupolven ominaisuuksista, etenkin elektroniikan osalta. Nämä koneet perustuvat kuitenkin aikaisempaan suunnitteluun ja merkittävin niiden ominaisuuspuutteista on häiveominaisuuksien puute. 4.5-sukupolvea edustavat muun muassa F-18E/F Super Hornet, Suhoi Su-33, Suhoi Su-35, Eurofighter Typhoon, JAS 39 Gripen ja Dassault Rafale.

Käytössä tai koelentovaiheessa olevat viidennen sukupolven suihkuhävittäjätMuokkaa

Yleiset ominaisuudetMuokkaa

Ilma-alus Valmistaja Ensilento Tuotanto-
määrä
Status Käyttöönotto Keskimääräinen
hinta
(USD)
Pituus
m
Kärkiväli
m
Siipipinta-ala
sq. m
Tyhjäpaino Lentopaino Suurin
lentoon-
lähtöpaino
Lentoonlähtö
F-22   USA 1997 195 käytössä 2005 150 M 18.87 13.56 78.04 19,700 kg 29,410 kg 38,000 kg CTOL
F-35A   USA 2006 90 koekäytössä 2016[8] 105 milj. (tavoite) 15.67 10.70 42.70 13,300 kg 22,470 kg 31,800 kg CTOL
F-35B   USA 2008 40 käytössä 2015[9] 113 milj. (tavoite) 15.61 10.70 42.70 14,700 kg 27,300 kg STOVL
F-35C   USA 2010 20 koekäytössä 2018 125 milj. (tavoite) 15.67 13.10 62.10 15,800 kg 31,800 kg CATOBAR
Sukhoi PAK FA   Venäjä 2010 5 koekäytössä 2016 54 M 19.80 14.00 78.80 18,500 kg 29,270 kg 37,000 kg CTOL
J-20   Kiina 2011 9 koekäytössä 2018 20.36 13.47 73.00 19,390 kg 32,090 kg 36,287 kg CTOL

SuorituskykyMuokkaa

Nimi Valmistaja Huippunopeus
km/h
Matkalento-
nopeus
km/h
Siirtolento-
matka
Lakikorkeus
m
Voimalaite Kokonais-
työntövoima
(kuivana)
Kokonais-
työntövoima
(jälkipoltin)
Teho-painosuhde Thrust
vectoring
Tutkapinta-ala
F-22   USA 2,410 1,963 2,960 20,000 2 232 kN 312 kN 1.08 2D [10][11] 0.0001-0.4
F-35A   USA 1,930 1,362 2,220 18,288 1 125 kN 191 kN 0.87 none [11][12] 0.005-0.3
F-35B   USA 1,930 1,362 1,670 18,288 1 125 kN 191 kN 0.90 none 0.005-0.3
F-35C   USA 1,930 1,362 2,520 18,288 1 125 kN 191 kN 0.75 none 0.005-0.3
Sukhoi PAK FA   Venäjä 2,440 1,700 3,500 20,000 2 186 kN 294 kN 1.02 3D [10][13] 0.3-0.5
J-20   Kiina 20,000 2 152 kN 245 kN 0.94

Aseistus ja avioniikkaMuokkaa

Nimi Valmistaja Sisäiset
kiinnityspisteet
Ulkoiset
kiinnityspisteet
X-kaistan
tutka
(edessä)
X-kaistan
tutka
(takana)
L-kaistan
tutka
Tutkan kantama
(1 m² maali)
IRST
F-22   USA 8 4 Kyllä - - 240 km Ohjusvaroitin
F-35A   USA 4 [14] 7 Kyllä - - 150 km Täysi
F-35B   USA 4 7 Kyllä - - 150 km Täysi
F-35C   USA 4 9 Kyllä - - 150 km Täysi
Sukhoi PAK FA   Venäjä 6 6 Kyllä Kyllä Yes Kaareva edessä
J-20   Kiina

LähteetMuokkaa