Vihtori Fallila

Vihtori Edvard Fallila (2. huhtikuuta 1893 Ulvila9. maaliskuuta 1973 Pori) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuonna 1933. Hän oli pitkäaikainen kunnallisvaikuttaja, joka toimi pitkään Satakunnan sosialidemokraattisen piirijärjestön puheenjohtajana ja oli myös SDP:n puolueneuvoston jäsen.[1]

Vihtori Fallila
Kansanedustaja
21.1.1933–31.8.1933
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt 2. huhtikuuta 1893
Ulvila
Kuollut 9. maaliskuuta 1973 (79 vuotta)
Pori
Ammatti maatyömies, autonkuljettaja, kunnalliskodin johtaja

Elämä ja poliittinen uraMuokkaa

Ravanin kylässä syntyeen Fallilan vanhemmat olivat torppari Kustaa Edvard Nurmi ja Josefiina Fredriksson. Kansakoulua käytyään Fallila työskenteli maatyöläisenä ja sahatyömiehenä. Hän toimi myös paikallisten maatyömiesten etumiehenä ja oli Vanhakylän työväenyhdistyksen jäsen vuodesta 1910 lähtien.[1][2] Vuonna 1914 Fallila oli perustamassa urheiluseura Vanhankylän Alkua.[3]

Sisällissodan aikana Fallila liittyi huhtikuun 1918 alussa Porin punakaartiin ja toimi parin viikon ajan vartiomiehenä Haistilan asemalla. Punaisten vetäydyttyä kohti Itä-Suomea hän osallistui Lahden taisteluun ennen antautumistaan saksalaisille 1. toukokuuta. Fallila päätyi lopulta Hämeenlinnan vankileirille, ja sai heinäkuussa valtiopetoksesta 10 vuoden vankeustuomion, josta hänet armahdettiin 1921. Ulvilan suojeluskunnan esikunta, johon kuului muun muassa K. V. Huhtala, oli esittänyt Fallilalle kuolemantuomiota.[2]

Vapauduttuaan Fallila oli maatyömiehenä Ulvilassa 1921–1927, Osuusliike Kansan ajomiehenä ja autonkuljettajana Porissa 1927–1943, Porin kaupungin huoltolautakunnan huoltotarkkaajana 1943–1945 sekä Porin kaupungin kunnalliskodin johtajana 1945–1961. Lisäksi hän toimi Ulvilan kunnan lastenvalvojana 1930–1941.[1]

1920-luvulla Fallila toimi Ulvilan kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja oli myöhemmin Porin kaupunginvaltuuston jäsen.[1] Hän oli myös Uudenkoiviston työväenyhdistyksen puheenjohtaja.[4] Vuonna 1933 Fallila toimi seitsemän kuukauden ajan kansanedustajana noustuaan kesken edustajakautensa kuolleen Emanuel Aromaan tilalle. Presidentin valitsijamiehenä hän oli 1950 ja 1956.[1] Lisäksi Fallila toimi Satakunnan sosialidemokraattisen piirijärjestön puheenjohtajana 1939–1962,[5] ja kuului SDP:n puolueneuvostoon. Vuonna 1953 Fallila sai kunnallisneuvoksen arvonimen,[1] ja hän oli myös SDP:n kunniajäsen.[6]

PerheMuokkaa

Fallilan puoliso oli Jenny Vilhelmiina Kanerva, jonka kanssa hän avioitui 1914.[7]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Vihtori Fallila Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 23.2.2015.
  2. a b Fallila, Vihtori Edvard Kustaanpoika – Valtiorikosylioikeuden akti 2719) Valtiorikosylioikeus. 15.8.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 17.6.2020.
  3. Seuran historia FC Ulvila. Viitattu 18.5.2017.
  4. Koiviston Iskun vuosikokouksessa. Uusi Aika, 26.11.1929, nro 141, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 17.6.2020.
  5. Rajala, Pertti: Punaista on aate : Satakunnan Sosialidemokraatit ry 100 vuotta, s. 145. Pori: Satakunnan Sosialidemokraatit, 2005. ISBN 952-91969-3-8.
  6. Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXX puoluekokouksesta 1975, s. 5. Helsinki: Sosialidemokraattinen Puoluetoimikunta, 1975.
  7. Avioliittoon kuulutettuja. Satakunta, 17.11.1914, nro 130, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 17.6.2020.