Viherkerikääpä
Viherkerikääpä (Ceriporia viridans) on koko Suomessa melko harvinaisena tavattava, lehtometsissä ja lehtomaisissa kangasmetsissä viihtyvä kääpälaji. Sen isäntäpuita ovat monet pitkälle lahonneet lehtipuut, kuten haapa, lepät ja koivut sekä puutarhakasvit kuten syreeni. [1][2]
| Viherkerikääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Hapalopilaceae |
| Suku: | Kerikäävät Ceriporia |
| Laji: | viridans |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ceriporia viridans |
|
| Katso myös | |
Yksivuotinen alustanmyötäisesti kasvava itiöemä on yleensä pienialainen ja paksuudeltaan alle 1 mm. Tuoreena kääpä on pehmeä ja lohkeava, kuivuessaan se muuttuu hauraaksi. Varsinaista reunusta ei ole vaan pillit yltävät reunaan asti, joka voi olla terävä tai häipyvä. Nuori pillipinta on väriltään lumivalkoinen ja vahingoittuneet kohdat saavat kermanruskean, likaisen vihreän tai joskus samean viininpunaisen sävyn, joka ennakoi käävän aikuisväriä. Kuivana itiöemä muuttuu oljenvihreäksi tai likaisen kermanvalkeaksi. Pillit ovat pieniä, niitä mahtuu 6-8 millimetrille ja vanhemmissa osissa toisiinsa sulautuneita pillejä on 4–7 millimetrillä. Lohkopinta on kokonaisuudessaan samanvärinen pillipinnan kanssa. Vertaa keltakerikääpään, joka kuivuu punaiseksi.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 118-119. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.