Keltakerikääpä
Keltakerikääpä (Ceriporia aurantiocarnescens) on muutaman kerran eteläisestä Suomesta tavattu kääpälaji. Sitä kasvaa myös hyvin harvinaisena Keski-Euroopassa. Keltakerikäävän ekologia tunnetaan puutteellisesti, mutta sen isäntäpuita ovat ainakin koivut ja lepät. Monesti samassa lahopuussa kasvaa kirjokerikääpää.[1][2]
| Keltakerikääpä | |
|---|---|
_Pieri_%26_Rivoire_310643.jpg) Kääpäkeräys keltakerikäävästä. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Puutteellisesti tunnettu |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Hapalopilaceae |
| Suku: | Kerikäävät Ceriporia |
| Laji: | aurantiocarnescens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ceriporia aurantiocarnescens |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Keltakerikäävän yksivuotinen itiöemä on alustanmyötäinen ja se kasvaa joko pieninä laikkuina tai kapeana kaistaleena puusyiden suuntaisesti. Tuore itiöemä on tiivisrakenteinen, väriltään kalpeankeltainen ja heikosti vahamaisen kiiltävä, kuivuessaan kääpä muuttuu purppuran- tai ruosteenpunaiseksi, hauraaksi ja sen pillistö painuu. Tasakokoisia pyöreähköjä pillejä mahtuu 4-5 millimetrille ja ne ovat isompia kuin viherkerikäävällä. Pohjamalto ja pillistö ovat samanvärisiä pillipinnan kanssa. Keltakerikäävän kokonaispaksuus on 1 mm.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Laji.fi: Keltakerikääpä (Ceriporia aurantiocarnescens)
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 112-113. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.