Viheltäjähiirihaukka
Viheltäjähiirihaukka (Buteo platypterus) on hiirihaukkojen sukuun kuuluva haukkalaji. Sitä tavataan pääasiassa Kanadassa ja Yhdysvalloissa Pohjois-Amerikassa.[2] Laji on melko pitkäikäinen, sillä se elää keskimäärin 12-vuotiaaksi.[3] Viheltäjähiirihaukka on päiväaktiivinen.[3]
| Viheltäjähiirihaukka | |
|---|---|
 Nuori viheltäjähiirihaukka. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Alaheimo: | Buteoninae |
| Suku: | Hiirihaukat Buteo |
| Laji: | platypterus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Buteo platypterus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Alalajit (suluissa elinalueet) | |
| Katso myös | |
|
|
|
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
Viheltäjähiirihaukka on pienikokoinen ja ruumiinrakenteeltaan tukeva.[3][4] Sen siivet ovat leveät ja väriltään vaaleat tummia takareunoja lukuun ottamatta.[4] Naaras ja koiras ovat samannäköiset.[3] Nuoret linnut ovat ulkonäöltään lähes samanlaisia kuin aikuiset, mutta niiden rinta on vaaleampi.[3] Viheltäjähiirihaukan kurkku on valkoinen ja kasvot tummat.[4] Rinta on punertava ja selkä tummanruskea.[4][3] Pyrstö on valkoisen ja kastanjanruskean raidallinen.[3] Lajista on olemassa tumma värimutaatio, jonka edustajat ovat kokonaan ruskeita pyrstöä lukuun ottamatta.[3] Mutaatio on kuitenkin hyvin harvinainen ja se on keskimäärin vain yhdellä yksilöllä tuhannesta.[5]
Viheltäjähiirihaukka painaa 265–560 grammaa. Aikuisen yksilön ruumiinpituus on 34–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli 80–100 senttimetriä.[5][3] Naaraat ovat koiraita noin viidenneksen isompia.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaViheltäjähiirihaukkoja elää kesällä eteläisessä Kanadassa ja Yhdysvaltojen itäosissa.[2][3] Ympäri vuoden lajia tavataan vain Kuubassa ja Puerto Ricossa.[3] Muuttaa parvissa pääosin Etele-Amerikkaan talveksi.[6]
Viheltäjähiirihaukka elää kosteilla alueilla, esimerkiksi soiden, järvien tai jokien varsilla.[2] Se viihtyy kesällä lehti- tai sekametsässä[2][3] ja talvella trooppisissa metsissä.[5] Laji elää melko matalalla, korkeintaan kahdessa kilometrissä.[3] Se elää yleensä yksin.[7]
Pesintä
muokkaaViheltäjähiirihaukka on yksiavioinen. Lajin soidinaika ajoittuu kevääseen.[3] Naaras munii 1–5 (yleensä kaksi) munaa kerran vuodessa.[5][7][3] Sen pesä on suuri tikuista tehty kulho puussa,[5] ja se on usein vuorattu vihreillä oksilla, sammalella ja puunkuorella.[5][7] Haukka välttää pesien tekemistä ihmisasutuksen läheisyyteen.[3] Pesänrakennus alkaa tyypillisesti huhtikuussa tai toukokuussa ja kestää 2–4 viikkoa.[3] Haukka voi munia myös vanhaan variksen tai oravan pesään.[5] Lajin muna on väriltään valkoinen tai hieman sinertävä ja siinä on ruskeita laikkuja tai pisteitä.[5][7] Naaras hautoo poikasia noin kuukauden.[3] Poikaset kuoriutuvat valkoisina ja silmät aukinaisina.[5] Kummatkin vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon: emo hautoo poikasia ja koiras tuo ravinnon.[3] Poikaset lähtevät pesästä 5–6 viikon ikäisinä ja alkavat saalistaa seitsemän viikon iässä.[3] Ennen sitä munat ja poikaset ovat alttiita saalistajille.[3] Laji saavuttaa sukukypsyyden yhden tai kahden vuoden ikäisenä.[3]
Ravinto
muokkaaViheltäjähiirihaukka on petolintu, jonka ruokavalio vaihtelee kausittain.[3] Se syö ympäri vuoden suuria hyönteisiä, sammakkoeläimiä, matelijoita, pieniä nisäkkäitä ja lintuja.[3] Talvella se syö myös liskoja, käärmeitä ja rapuja.[3][2] Se saalistaa syöksymällä nopeasti maata kohti ja nappaamalla saaliin teräviin kynsiinsä.[2][5]
Talvehtiminen
muokkaaViheltäjähiirihaukat talvehtivat Väli- ja Etelä-Amerikassa[2] Boliviassa, Perussa, Ecuadorissa, Kolumbiassa, Brasiliassa, Venezuelassa, Panamassa, Hondurasissa, Meksikossa, Guatemalassa, Nicaraguassa, Ranskan Guayanassa, Costa Ricassa, Belizessä ja El Salvadorissa.[8] Nuoret haukat talvehtivat keskimäärin pohjoisempana ja vanhemmat etelämpänä. Haukat muuttavat jopa tuhansien yksilöiden parvissa.[2][5] Keskimääräinen muuttomatka on 7 000 kilometriä, ja päivässä haukat etenevät keskimäärin 111 kilometriä.[5] Talvehtimisalueella ne eivät liiku kolmea kilometriä enempää.[5]
Ääntely
muokkaaViheltäjähiirihaukka ääntelee aktiivisesti kommunikoidakseen lajitovereidensa kanssa.[3] Se käyttää ääntelyä useimmiten reviirikiistoissa ja soidinaikana naaraan houkuttelemiseen.[3] Lajilta on tunnistettu neljä erilaista huutoa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Buteo platypterus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Mystery bird: Broad-winged hawk, Buteo platypterus 11.11.2011. Guardian. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac Buteo platypterus broad-winged hawk Animal Diversity Web. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d Broad-winged Hawk – Identification All About Birds. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Broad-winged Hawk – Life History All About Birds. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Broad-winged Hawk Audubon. 13.11.2014. Viitattu 5.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Broad-winged Hawk Buteo platypterus 1.12.2011. Global Raptors Information Network. Arkistoitu 28.10.2012. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Range Map - Broad-winged Hawk Buteo platypterus Neotropical Birds. Viitattu 14.9.2012. (englanniksi)