Viggo Wallensköld
Viggo-Wentzel Renato-Bogislaus Cathmor-Adlerwalt Wallensköld (s. 30. toukokuuta 1969[1] Porvoo[2]) on suomalainen taidemaalari. Hän on tullut tunnetuksi rujojen, amputoitujen ja yksinäisten hahmojen muotokuvista. Hahmojen sukupuoli on usein epäselvä.
| Viggo Wallensköld | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. toukokuuta 1969 Porvoo |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Palkinnot | |
|
Dukaattipalkinto 2002 |
|
Elämä ja ura muokkaa
Wallensköldin etunimi Viggo on tanskalainen. Hänen etunimensä ovat Wallensköldin isän vanhoista nimikirjoista kokoamia. Molemmat hänen vanhempansa ovat taiteilijoita.[3] Wallensköld opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa 1988–1990 ja kuvataidetta Kuvataideakatemiassa 1990–1995.[2]
Wallensköld piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä 1989.[4] Hänen tekniikoitaan ovat erityisesti öljymaalaus, akryylimaalaus ja piirustus.[2] Maalaukset ovat esittäviä, ja ihmishahmojen ohella hän maalaa maisemia. Henkilöt on tavallisesti kuvattu kokovartalokuvana ja frontaalisesti suoraan edestä. Myös taidehistoria on usein läsnä maalauksissa. Hänen maisemansa ovat horisontaalisia, pitkiä ja kapeita. Wallensköld maalaa ne luonnossa mallista, kun taas ihmishahmot ovat peräisin mielikuvituksesta. Maisemien aiheet ovat usein koruttomia, kuten peltoaukea, teollisuusalue tai linja-autoasema.
Wallensköld on myös kirjoittanut teoksia kuvitteellisesta sienitieteilijästä Anatolij D. Mbdrinovista.
Tunnustuksia muokkaa
Wallensköld sai Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnon 2002 ja oli Vuoden nuori taiteilija 2005.[2] Hän on Ars Fennica -palkintoehdokas 2022.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Finlands ridderskaps och adels kalender 2007, s. 502. Helsingfors 2006. ISBN 978-952-99780-0-7
- ↑ a b c d Viggo Wallensköld taiteilijamatrikkelissa Viitattu 26.12.2021.
- ↑ Vuoden nuoren taiteijan esittelyä. (Arkistoitu – Internet Archive) Tampereen taidemuseo. Viitattu 22.6.2009.
- ↑ Vuoden nuori taiteilija 2005. Tampereen taidemuseo. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Ehdokkaat 2021 Ars Fennica. Viitattu 26.12.2021.