Joukkue

Joukkue on ryhmistä koostuva sotilasjoukko. Joukkueen vanhanaikainen nimitys oli plutoona. Joukkueen miesvahvuus on yleensä noin 20–40 henkeä aselajeista riippuen ja se koostuu yleensä 3–6 ryhmästä. Joukkuetta suurempi yksikkö, komppania koostuu puolestaan tavallisesti 3–4 joukkueesta. Rannikko-, kenttä- tai ilmatorjuntatykistössä saman suuruista joukkoa kutsutaan jaokseksi. Laivastossa taas ruoduksi. Joukkueen vahvuista tulenjohtoyksikköä kutsutaan tulenjohtueeksi. Suomessa joukkuetta johtaa yleensä nuori upseeri (vänrikki – luutnantti) tai kokenut aliupseeri (ylikersantti – sotilasmestari). Joukkueen varajohtaja on joukosta riippuen upseeri tai aliupseeri. Joukkueen lyhenne Suomen puolustusvoimissa on iso J, jolloin esimerkiksi viestijoukkue lyhennetään VIESTIJ.

Jalkaväkijoukkueet

Komppania 2005

Suomalaisen jääkärijoukkueen M05 kokoonpano on 3 upseeria, 5 aliupseeria ja 27 miestä, yhteensä 35 sotilasta. Joukkueeseen kuuluu:

• joukkueenjohtaja (upseeri)
• joukkueen varajohtaja (upseeri)
• lääkintämies
• taistelulähetti
• tulenjohtopartio, jossa tulenjohtaja (upseeri), tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies (etäisyydenmittaaja) ja kaksi viestimiestä
• kolme jääkäriryhmää, joissa kussakin ryhmänjohtaja (aliupseeri) ja seitsemän taistelijaa, joista yksi on usein korpraali ja ryhmän varajohtaja ja yksi on ajoneuvon kuljettaja
• panssarintorjuntapartio, jossa partionjohtaja (aliupseeri) ja kaksi taistelijaa

Suomalaisen kranaatinheitinjoukkueen kokoonpano on 1 upseeri, 4 aliupseeria ja 23 miestä, yhteensä 28 sotilasta. Joukkueeseen kuuluu:

• joukkueenjohtaja (upseeri)
• ilmatorjuntakonekivääriampuja (jääkäri)
• tasoryhmä, jossa laskija-aliupseeri (myös joukkueen varajohtaja), kolme viestimiestä
• kolme heitinryhmää, joissa kussakin ryhmänjohtaja (aliupseeri) ja kuusi heitinmiestä (suuntaaja, apusuuntaaja, lataaja, panostaja ja kaksi ammusmiestä, joista toinen on ryhmän ajoneuvon kuljettaja)

Alueelliset joukot

Maavoimien uuden taistelutavan 2015 mukaisten alueellisten joukkojen jääkärijoukkueeseen kuuluu kolme jääkäriryhmää, tulenjohtoryhmä ja johto-osa. Jääkärijoukkueen aseistukseen kuuluvat rynnäkkökiväärit, kevyet konekiväärit, kertasingot ja viuhkapanokset. Ajoneuvoina voi olla kokoonpanosta riippuen peräkärryllä varustettuja traktoreita, telakuorma-autoja tai miehistönkuljetusajoneuvoja.

• Joukkueenjohtaja (upseeri)
• Varajohtaja (upseeri)
  • Viestimies, 2 lähettiä, lääkintämies, kuljettaja(t)
• Tulenjohtaja (upseeri)
  • Tulenjohtoaliupseeri
    • Viestimies, 2 tulenjohtomiestä
• 3 ryhmänjohtajaa
  • 24 taistelijaa

Jalkaväkiprikaati-80

Vuoden 1980 jalkaväkiprikaatin kiväärijoukkueessa oli 37 sotilasta. Joukkueenjohtajana oli upseeri, joukkueen varajohtajana vanhempi aliupseeri, kersantti, taistelulähetti, lääkintämies sekä traktorinkuljettaja. Joukkue liikkui jalan, polkupyörillä tai maataloustraktorin peräkärryn lavalla. Tavoitteena oli kyetä liikkumaan noin 22 kg:n kenttävarustuksessa jalkamarssein noin 25 km ja polkupyörillä 120 km vuorokaudessa taistelukykyisenä.

Tämän lisäksi joukkueessa oli neljä kivääriryhmää, joiden vahvuus oli 1+7. Ryhmän viidennellä miehellä oli kevyt 7,62 mm:n konekivääri. Yleensä yhtä jalkaväkiryhmää voitiin vahvistaa sinkopartiolla, jolla oli 55 S 55 -kevytsinko. Joukkueelle voitiin osoittaa myös tulenjohtue.

Taktinen jako perustui nelijakoisuuteen, jossa neljä ryhmää olivat joukkue, neljä komppaniaa pataljoona ja neljä pataljoonaa prikaati kaikkine esikunta- ja huolto-osineen sekä tukevine osineen.

Jalkaväkirykmentti

Suomalaisen jalkaväkirykmentin jalkaväkijoukkueen kokoonpano vuonna 1939 oli 1 upseeri, 5 aliupseeria ja 32 miestä, yhteensä 38 sotilasta. Joukkueeseen kuului:

• joukkueenjohtaja (yleensä vänrikki)
• joukkueen varajohtaja (yleensä kersantti)
• kaksi taistelulähettiä
• 2 pikakivääriryhmää, joissa molemmissa ryhmänjohtaja (yleensä alikersantti) ja kuusi taistelijaa
• 2 kivääriryhmää, joissa molemmissa ryhmänjohtaja (yleensä alikersantti) ja yhdeksän taistelijaa

Joukkueen puolustusasemaa kutsutaan tukikohdaksi. Tukikohta on osa komppanian puolustuskeskusta ja muodostuu ryhmien pesäkkeistä.

Tykistön jaokset

Tykistöllä on joukkueelle oma nimityksensä, jaos. Jaoksen perusratkaisussaan tulijaoksen muodostavat tykkiryhmät. Tykistön orgaaniset viestiosat käyttävät myös nimitystä jaos; esimerkiksi elektroniikka- tai voimakonejaos.

Viestijoukkojen joukkueet

Viestijoukoissa yleensä ryhmän muodostaa yhden viestiaseman perustama ja ylläpitämä ryhmä. Joukkueet voivat muodostua yhdestä tai jopa kuudesta ryhmästä riippuen käytettävästä tekniikasta ja organisatorisesta ratkaisusta. Suunnittelua ja valvontaa toimeenpanevat joukkueet voivat muodostua vain kahdesta ryhmästä, kun taas viestiverkon rakentamista ja suojaamista totuettavat joukkueet voivat olla suuria, jopa kuuden ryhmän kokoisia. Prikaati 2005:n viestiyksijöiden yhtymän viestijärjestelmä 2:n joukkueita ovat mm. komentopaikkajoukkue, viestiasemajoukkue ja valvomojoukkue.

Joukkueen tukikohta

Joukkueen tukikohta on paikka, johon asevoimiin tai puolustusvoimiin kuuluva joukkueen kokoinen joukko on sijoittunut. Koska joukkue on noin 40 hengen kokoinen osasto, se voi koostua useista toiminnallisista ryhmistä, joilla voi olla esimerkiksi yhteinen majoitus, majoituskorsu tai puolijoukkuetelttoja. Näin ollen se ei ole yhtä täsmällisesti määritelty yhtenä paikkana kuin esimerkiksi ryhmän pesäke.

Lähteet

• Puolustusvoimien julkaisuja; Ryhmänjohtajan opas, Joukkueen opas, KRH-opas II ja Jalkaväen ohjesääntö v. 1936