Verné Lesche (myöh. Vanberg, 11. lokakuuta 1917 Helsinki21. huhtikuuta 2002 Kongsberg, Norja) oli suomalainen pikaluistelija ja maailmanmestari. Hänen aktiiviuransa ajoittui vuosille 1933-1949 eli välissä oli maailmansodan aika, jolloin kilpailutoiminta oli hyvin rajallista.

Mitalit
Verné Lesche
Verné Lesche
Maa:  Suomi
Naisten pikaluistelu
Yleisluistelun MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Tampere 1939 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Drammen 1947 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Oslo 1934 (epäv.) yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Tukholma 1936 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Oslo 1938 yhteispisteet
Pronssia Pronssia Davos 1937 yhteispisteet

Verné Leschen vanhemmat olivat Ruotsalaisen teatterin näyttelijä Jalo Lesche ja Hilma Lesche.[1] Lesche oli ennen toista maailmansotaa maailman parhaita pikaluistelijoita. Hän aloitti uransa 15-vuotiaana koulutyttönä. Jo seuraavana vuonna hän teki 1 500 metrillä naisten ME:n. Seuraavina vuosina hän kilvoitteli Norjan Laila Schou Nilsenin kanssa paremmuudesta. Vaikka Schou Nielsen ottikin 1930-luvun lopulla kaikki ME:t nimiinsä, Verné Lesche oli maailman paras pitkillä matkolla eli 3 000 ja 5 000 metrillä, Hän voitti maailmanmestaruuden kahdesti, ennen ja jälkeen maailmansodan vuosina 1939 ja 1947. MM-kisoissa hän saavutti lisäksi kolme hopeaa (1934, 1936 ja 1938) ja yhden pronssin (1937). Suomen mestaruuksia Lesche voitti urallaan 11 kappaletta (1933–1945, 1947 ja 1949[2]).

Venäläiset eivät tulleet heti sodan jälkeen MM-kisoihin. He vierailivat kuitenkin Norjassa helmikuussa 1946. Siellä venäläinen Tatjana Karelina luisteli Leschen parina ja alitti Schou Nielsenin virallisen ME:n. Ennätystä ei hyväksytty, koska Neuvostoliitto ei ollut vielä kansainvälisen liiton jäsen. Lesche vieraili norjalaisten naisluistelijoiden kanssa pian sen jälkeen kilpailukiertueella Neuvostoliitossa maaliskuussa 1946. Hän oli tällöin ensimmäinen suomalainen urheilija, joka sodan jälkeen kilpaili Neuvostoliitossa.[3]

Uransa aikana Lesche luisteli neljä maailmanennätystä. Viimeisimmän hän teki viimeisissä MM-kisoissaan helmikuussa 1949 Norjan Kongsbergissä 5 000 metrillä. Vuoden 1948 kisoihin Turkuun olivat tulleet venäläisnaiset Marija Isakovan johdolla. Näihin aikoihin Suomessa Leschen rinnalle oli nousemassa Suomen naisluistelun huipulle Eevi Huttunen.

Seuratasolla Lesche edusti ennen sotia ja sotien aikaan Helsingin Luistelijoita ja vuodesta 1945 Helsingfors Skridskoklubbia (HSK).

Verné Lesche avioitui kesällä 1949 norjalaisen toimittajan Malm Vanbergin kanssa ja muutti asumaan Norjan Kongsbergiin.

Maailmaennätykset

muokkaa
Matka Tulos Ajankohta Paikka
1 500 m 2.49,0 26. helmikuuta 1933 Helsinki
1 000 m 1.45,7 11. helmikuuta 1934 Oslo
5 000 m 10.15,3 2. helmikuuta 1936 Tukholma
5 000 m 9.26,8 13. helmikuuta 1949 Kongsberg

Parhaat tulokset

muokkaa
Matka Tulos Ajankohta Paikka
500 m 50,5 12. helmikuuta 1934 Oslo
1000 m 1.44,9 31. tammikuuta 1937 Davos
1500 m 2.43,2 17. helmikuuta 1935 Helsinki
3000 m 5.32,5 12. helmikuuta 1949 Kongsberg
5000 m 9.26,8 13. helmikuuta 1949 Kongsberg
Yhteispisteet 217,347 31. tammikuuta 1937 Davos

Lähteet

muokkaa
  1. Maailmanmestaritar koulunpenkillä eli on meilläkin jääprinsessamme - Verne Lesche, Suomen Kuvalehti, 18.03.1933, nro 12, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 334. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. Venäjänä luistelijattarien harjoittelu perusteellista - Verne Lesche palasi kilpailumatkaltaan Oslon kautta. Helsingin Sanomat, 1.4.1946, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.11.2019.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.