Verkkolevät
Verkkolevät (Chlorarachnea) on pieni ryhmä yksisoluisia amebamaisia eliöitä, joiden solut voivat kasvaa yhteen ja muodostaa limasienten ja labyrinttisienten tapaan hitaasti liikkuvia verkkomaisia limakkoja. Limakossa olevien solujen välille muodostuu ohuita solulimasta koostuvia säikeitä, jotka yhdistävät soluja toisiinsa ja jotka samalla pyydystävät ravintohiukkasia. Niillä on viherhiukkasia, joilla ne kykenevät yhteyttämään. Toisaalta ne kykenevät myös toisenvaraiseen ravinnonottoon fagosytoimalla verkkorakenteeseen tarttuneita bakteereja ja muita yksisoluisia pieneliöitä. Verkkoleviä tavataan trooppisissa merissä.
| Verkkolevät | |
|---|---|
 Chlorarachnion reptans |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Rhizaria |
| Kaari: | Cercozoa |
| Luokka: |
Verkkolevät Chlorarachnea Hibberd & Norris 1984 |
| Katso myös | |
Verkkoleväsolut voivat muodostaa paksuseinäisiä lepoitiöitä. Näistä puolestaan itää uusia amebamaisia soluja tai uintisiimallisia parveiluitiöitä.
Verkkolevien viherhiukkaset ovat peräisin endosymbionttiselta viherlevältä. Muinaisesta viherlevästä on nykyisin jäljellä viherhiukkasen ympärillä oleva ylimääräinen kalvopari ja näiden kalvoparien välissä oleva viherlevän pitkälle surkastunut tumarakenne eli nukleomorfi.
Uusimpien geneettisten tutkimusten perusteella verkkolevät luokitellaan Rhizaria-kunnan Cercozoa-pääjaksoon. Tätä ennen niitä pidettiin viherhiukkastensa perusteella kasvien ja viherlevien kehityslinjaan kuuluvina eliöinä.
Lähteet muokkaa
- Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN: 9789515703637