Velvoitteen tehoste
Velvoitteen tehoste on yksityisoikeudellinen oikeusseuraamus, johon turvaudutaan velvoitteen jäädessä täyttämättä. Siihen liittyy tehosteen eli pakkokeinon (sanktion) täytäntöönpanon mahdollisuus. Velvoitteen tehoste antaa oikeussuojaa velkasuhteen osapuolille ja ylläpitää sopimusten sitovuutta. Tehosteet ovat sopimusrikkomuksen seuraamuksia, mutta ne soveltuvat myös yksipuolisiin velkasuhteisiin. viranomaiset eivät yleensä sovella niitä vaan edellytetään sopijapuolen vaatimusta. Tärkeimmät velvoitteen tehosteet ovat hinnanalennus, käsirahavälipuhe, laiminlyönnin rekisteröiminen ja julkistaminen (luottotieto), luontoissuoritus, menettämisseuraamus, pidättämisoikeus, sopimuksen irtisanominen, sopimuksen purku, sopimussakko ja vahingonkorvaus.[1]
Oikeussuojan toteuttamiseksi korvausten suuruuden tulee vastata velkojan todellista vahinkoa. Vastasuoritusvaikutukset pyrkivät palauttamaan sopimustasapainon molempia osapuolia velvoittavissa sopimuksissa. Vastasuoritusvaikutuksia ovat hinnanalennus, menettämisseuraamus, pidättämisoikeus ja sopimuksen purku. Velallisen oikeussuojan takaamiseksi tehosteiden edellytykset on porrastettu. Tiukimmat edellytykset asetetaan niille seuraamuksille, joilla eniten puututaan velallisen oikeushyviin. Tällaisia seuraamuksia ovat muun muassa sopimuksen purku ja vahingonkorvaus. Velkoja voi vapaasti valita eri tehosteiden välillä, mutta velalliseen kohdistettu seuraamus ei saa olla tarpeettoman ankara, jos lievempikin tehoste takaa oikeussuojan.[1]
Velallisen keskeisiä oikeushyviä suojataan toteutettaessa tehosteita oma-apuisesti esimerkiksi palkkasaatavan osittaisella kuittauskiellolla ja viranomaisten pannessa täytäntöön tehosteita käytetään ulosmittausrajoituksia. Samankaltainen on velallisen omakohtaisen vapauden suoja luontoissuorituksessa. Sopimusvapauden väärinkäytöksiä vastaan antaa suojaa oikeustoimen pätemättömyyttä koskevat säännökset ja sopimuksen sovittelu. Sopijapuolet voivat myös sopia tehosteiden soveltamisesta, rajoittamisesta tai poissulkemisesta. Tällaisia oikeussuojan järjestamistapoja ovat vaikkapa sopimussakkovälipuhe ja vastuunrajoitusehdot. Lain säännökseen perustuvia tehosteita sovelletaan silloin, jos sopijapuolet eivät ole sopineet oikeussuojasta tai jos suojassa on puutteita tai kohtuuttomuuksia.[1]
Velvoitteiden tehosteiden pakkotäytäntöönpano on viranomaisten asiana. Monessa tapauksessa velkoja pystyy toteuttamaan oikeussuojansa oma-apuisesti. Näin tapahtuu esimerkiksi realisoitaessa käteispantti, sovellettaessa kuittausta tai sopimuksen purussa ja hinnanalennuksessa, jos velkoja ei ole ehtinyt tehdä omaa suoritustaan.[1]
Kirjallisuutta muokkaa
- Erkki Aurejärvi & Mika Hemmo: Velvoiteoikeuden oppikirja, Condictio 1998, ISBN 951-95570-1-6, sivut 69–174.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 1005–1008.