Vasili Dolgorukov (sotamarsalkka)

Vasili Vladimirovitš Dolgorukov (ven. Васи́лий Влади́мирович Долгору́ков; tammikuu 166722. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1746 Pietari)[1] oli venäläinen ruhtinas ja sotamarsalkka, jolla oli merkittävä vaikutus valtakunnan asioiden johtoon varsinkin Pietarin Suuren kuolemaa seuranneina vuosina.

Vasily Vladimirovich Dolgorukov.PNG

Vasili Dolgorukov kuului merkittävään Dolgorukovin ruhtinassukuun. Hän osallistui Suureen Pohjan sotaan ja kukisti vuosina 1708–1709 atamaani Kondrati Bulavinin johtaman kasakoiden kapinan. Dolgorukov pääsi aluksi Pietari Suuren suosioon, mutta hän vastusti Pietarin toteuttamaa uudistuspolitiikkaa. Vuonna 1718 hänen väitettiin olleen mukana pajarien salaliitossa, jonka tarkoituksena oli syrjäyttää Pietari ja nostaa valtaistuimelle hänen poikansa Aleksei Petrovitš. Dolgorukov menetti kaikki arvonimensä ja hänet karkotettiin maasta. Hänet kuitenkin armahdettiin vuonna 1724 keisarinna Katariinan ansiosta. Pietari II ylensi Dolgorukovin 1728 sotamarsalkaksi ja hänet nimitettiin salaneuvoston jäseneksi. Kymmenjäseniseen neuvostoon kuului kaksi muutakin Dolgorukovin suvun edustajaa, ja neuvosto käytännössä hallitsi Venäjää Pietari II:n vuonna 1730 tapahtuneen kuoleman jälkeen ennen kuin uusi hallitsija saatiin valittua.[1][2]

Dolgorukov kannatti Pietari Suuren veljentyttären Anna Ivanovnan valitsemista uudeksi hallitsijaksi, ja oli valmistelemassa listaa ennakkoehdoista, jotka Annan olisi hyväksyttävä ennen vallan saamista. Ne olisivat varmistaneet vallan säilymisen salaneuvostolla. Pian keisarinnaksi tultuaan Anna kuitenkin ryhtyi hallitsemaan itsevaltaisesti ja lakkautti salaneuvoston. Dolgorukov riisuttiin jälleen arvonimistään ja hänet karkotettiin Ivangorodiin, ja sieltä vuonna 1739 edelleen Solovetskin luostariin Solovetskin saarelle. Vuonna 1741 valtaan tullut keisarinna Elisabet kuitenkin kumosi hänen tuomionsa, palautti hänen arvonsa ja nimitti hänet sotaneuvoston johtajaksi.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Vasily Vladimirovich, Prince Dolgoruky (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.3.2014.
  2. Nordisk familjebok (1907), s. 642 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 14.3.2014.