Vankilapako

termi vangin poistumisesta vankilasta luvatta
Tämä artikkeli kertoo vankilapaosta määritelmänä. Artikkelit televisiosarjoista, katso Pako ja Vankilapako (televisiosarja)

Vankilapako on vangin poistumista luvatta vankilasta. Pako voi olla yllättäen syntyneen tilaisuuden hyväksikäyttöä, harkitun suunnitelman tulos, tai päätös olla palaamatta lomalta vankilaan. Vanki voi paeta omin avuin tai saada apua ulkopuolisilta, toisilta vangeilta tai vartijoilta. Vankilapako on usein väkivaltainen.

Pakotapoja muokkaa

  • Tilaisuuden saaminen: Vanki näkee pakomahdollisuuden, kuten vahingossa lukitsematta jääneen oven tai avoimen portin, ja käyttää sitä.
  • Suunniteltu pako: Vanki suunnittelee paon etukäteen ja toteuttaa sen suunnitelmansa mukaisesti.
  • Lomalta palaamatta jääminen: Vankiloman saanut vanki jättää palaamatta takaisin.

Avunsaaminen muokkaa

  • Avustus vankilan ulkopuolelta: Vangin ystävät tai sukulaiset voivat järjestää vankilan ulkopuolella erilaisia pakoa auttavia elementtejä, kuten auton, jolla vanki pääsee nopeasti karkuun. He voivat myös tuoda vankilaan esineitä, joita voi hyödyntää pakenemisessa. Monessa vankilassa on kuitenkin tiukat turvajärjestelmät, joten tämä on harvoin mahdollista.
  • Avustus vankilan sisäpuolelta: Vankilapako vaatii yleensä apua myös vankilan sisäpuolelta, esimerkiksi muilta vangeilta tai joskus myös vartijoilta, jos he ovat lahjottavissa.

Laillisuus muokkaa

Avosiirtolasta pakeneminen ei ole ollut Suomessa rikos. [1]

Historiallisia pakoja muokkaa

  • Frank Morris, Clarence Anglin ja John Anglin pakenivat Alcatrazista vuonna 1962 ja katosivat jäljettömiin.
  • Henri Charrière pakeni monen yrityksen jälkeen Ranskan Guayanassa sijainneesta vankilasta. Kokemuksistaan hän on kirjoittanut kirjan Vanki nimeltä Papillon. Tarinan todenperäisyys on kyseenalaistettu.
  • Useista ryöstöistä tuomittu Matti ”Volvo” Markkanen ja kahdesta taposta tuomittu Mikko Salminen karkasivat Helsingin keskusvankilasta syyskuun alussa 1980 ja syyllistyivät pakomatkansa aikana useisiin rikoksiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Salminen jäi kiinni Kajaanissa lokakuun alussa 1980, Markkanen Smålandissa Etelä-Ruotsissa kuukautta myöhemmin marraskuun alussa.[2]
  • Elinkautisvanki Reijo Hammar karkasi Turun vankilasta Martti Orajärven ja Aaro Tenhusen kanssa heinäkuussa 1988. Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa katkaistulla haulikolla käteen. Kuukauden kestäneen pakomatkan aikana Hammar surmasi Tenhusen erään riidan päätteeksi.
  • Niin kutsutusta Jollaksen palkkamurhasta elinkautista vankeusrangaistusta kärsinyt Ilpo Larha pakeni 1994 aseistautuneena Helsingin lääninvankilasta huumausainerikoksista 13 vuoden vankeustuomiota istuneen 37-vuotiaan Kullervo Haikaksen kanssa. Vankilan portilla he sieppasivat naisvartijan panttivangikseen ja pakenivat sivulliselta naiselta ryöstämällään autolla. Pakomatka päättyi Larhan itsemurhaan Lahdessa.[3]
  • Pelson vankilasurmassa 25-vuotias Toni Heikkilä ja 35-vuotias Mikko Moilanen yrittivät paeta Pelson vankilasta Vaalasta helmikuussa 2004. Pakoyrityksen aikana he surmasivat vanginvartijan ja pahoinpitelivät vankien kirveskurssin opettajan. Opettaja sai pahoinpitelystä elinikäiset vammat. Oulun käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus tuomitsivat molemmat elinkautiseen vankeuteen murhasta ja murhan yrityksestä.

Fiktiivisiä pakoja muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Eduskunnan Täysistunnon pöytäkirja PTK 124/2006 vp Archive.org
  2. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1982, s. 12, 15 ja 22. Helsinki: Otava, 1981.
  3. Ritva Santavuori: Rouva Syyttäjä, s. 137. Helsinki: Edita, 1997.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.