Vanhurskaat kansakuntien joukossa

Vanhurskaat kansakuntien joukossa (kansojen oikeamieliset, hepr. ‏חסידי אומות העולם‎, Chasidei Umot haOlam, engl. Righteous among the Nations, saks. Gerechte unter den Völkern) on alkujaan teologinen käsite, jolla juutalaisuudessa viitataan juutalaisten lakien mukaan oikeudenmukaisesti ja jumalaapelkääväisesti eläviin pakanoihin (ei-juutalaisiin). Juutalaisen perinteen mukaan Tooran, Mišnan ja Gemaran sisältämät mutkikkaat lait kuuluvat vain juutalaisten noudatettaviksi, mutta ei-juutalainenkin voi yleisiä eettisiä periaatteita noudattamalla olla juutalaisen teologian tarkoittamassa mielessä oikeamielinen.

Vanhurskaat kansakuntien joukossa -muistolehto Israelissa.

Holokaustin jälkeen nimetytMuokkaa

Toisen maailmansodan jälkeen käsite laajennettiin koskemaan erityisesti niitä ei-juutalaisia, jotka oman henkensä uhalla pelastivat natsien vainoamia juutalaisia. Vuodesta 1963 alkaen Israelin korkeimman oikeuden johtama komissio on myöntänyt tämän arvon asianmukaisesti ansioituneille henkilöille. Arvonimen saaneille myönnetään heidän nimellään varustettu mitali kunniakirjoineen. Sen lisäksi he saavat nimeään kantavan laatan Yad Vashemin Vanhurskaiden lehtoa kiertävään kunniamuuriin. Aiemmin he saivat istuttaa myös nimikkopuun Vanhurskaiden lehtoon, mutta tilanpuutteen vuoksi tästä tavasta on jouduttu luopumaan. Vanhurskailla on myös oikeus saada terveydenhoitoa, eläkettä, taloudellista apua ja turvapaikka Israelista.

Vuonna 2004 Vanhurskaiksi kansakuntien joukossa oli julistettu 20 205 henkilöä. Suurin edustettuna ollut yksittäinen kansakunta oli Puola, jonka kansalaisia oli yli neljäsosa tämän arvon saaneista. Tunnettuja arvonimen saaneita ovat muun muassa saksalainen liikemies Oskar Schindler ja ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg. Listalle on päässyt 70 muslimia. Ensimmäinen ehdokkaaksi nimetty arabi oli tunisialainen Khaled Abdul-Wahab.

Lukumäärä maittainMuokkaa

Vanhurskaiksi kansakuntien joukossa julistettujen henkiöiden lukumäärä maittain[1]
Valtio Lukumäärä
  Puola 7 177
  Alankomaat 5 910
  Ranska 4 150
  Ukraina 2 673
  Belgia 1 774
  Liettua 918
  Unkari 876
  Italia 744
  Valko-Venäjä 676
  Saksa 641
  Slovakia 621
  Kreikka 362
  Venäjä 215
  Serbia 139
  Latvia 138
  Kroatia 122
  Tšekki 119
  Itävalta 113
  Moldova 79
  Albania 75
  Norja 67
  Romania 69
  Sveitsi 49
  Bosnia ja Hertsegovina 49
  Armenia 24
  Tanska 22
  Britannia 22
  Bulgaria 20
  Slovenia 15
  Pohjois-Makedonia 10
  Ruotsi 10
  Espanja 9
  Yhdysvallat 5
  Viro 3
  Portugali 3
  Brasilia 2
  Chile 2
  Kiinan tasavalta 2
  Indonesia 3
  Peru 2
  Kuuba 1
  Ecuador 1
  Egypti 1
  Slovenia 1
  Georgia 1
  Irlanti 1
  Japani 1
  Luxemburg 1
  Montenegro 1
  Vietnam 1
  Turkki 1
Yhteensä koko maailmassa 27 921

KriteeritMuokkaa

Jotta henkilö voidaan nimetä vanhurskaaksi kansakuntien joukossa, hänen tulee täyttää seuraavat kriteerit:[2]

  • Henkilön on tullut osallistua yhden tai useamman juutalaisen pelastamiseen kuolemalta tai kuolemanleirille lähettämiseltä.
  • Nimetyn henkilön henki, asema tai vapaus on ollut uhattuna auttamisen vuoksi.
  • Henkilön alkuperäisen syyn auttaa juutalaisia tulee olla yksistään juutalaisten pelastaminen vainoilta.
    • Henkilökohtaisen hyödyn kuten esimerkiksi rahallisen palkkion vuoksi auttaminen ei riitä nimitykseen.
    • Tahto käännyttää juutalaisia toiseen uskontokuntaan tai käännytettyjen juutalaisten suojeleminen, koska auttaja kokee heidät kristityiksi, ei riitä nimitykseen.
    • Juutalaislapsen adoptoiminen ei riitä itsessään nimityksen perusteeksi, mikäli halu adoptoida lapsi on ollut etusijalla.
    • Yksi nimityksen estävä peruste voi olla se, että henkilö joka pelasti yhden tai useamman juutalaisen, osallistui muiden juutalaisten murhaan tai sotarikoksiin muualla.
  • Auttamisesta tulee olla todisteita, joihin lasketaan pelastettujen todistajanlausunnot sekä yksiselitteiset dokumentaatiot pelastamisesta ja tekoon liittyvistä olosuhteista.

Tuntemattomat auttajatMuokkaa

Kaikille holokaustin aikana juutalaisia auttaneille ja pelastaneille ei anneta ko. arvonimeä. Suurimpana syynä tähän on todisteiden puute, sillä auttaminen tapahtui yleensä täysin salassa ympäröivältä yhteiskunnalta. Juutalaisen hengen pelastanut henkilö voidaan nimetä vanhurskaaksi kansakuntien joukossa, vaikka toisessa yhteydessä pelastettu olisikin kuollut holokaustin aikana. Useissa tapauksissa sekä autettu että auttaja jäivät yhdessä kiinni, ja vainoajat surmasivat molemmat. Siksi todistus useiden auttajien pelastusyrityksistä ei tullut ilmi.[2]

Tuntemattomille auttajille on Vanhurskaiden tielle pystytetty "Nimettömien pelastajien muistomerkki".[2] Sholo Selingerin punagraniitista veistämä muistomerkki paljastettiin 1987.[3]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vanhurskaat kansakuntien joukossa.