Tämä artikkeli käsittelee hevosurheilulajia. Vastaavasta koiraharrastuksesta katso Valjakkourheilu, ja hevosella ajamisesta ylipäätään katso artikkeli Hevosajo.

Valjakkoajo on hevosurheilulaji, jossa kilpaillaan ajaen yhden tai useamman hevosen tai ponin valjakoilla. Kilpailuissa ajetaan koulu-, tarkkuus- ja kestävyysosuuksia. Suomessa kilpaillaan yksilö- ja parivaljakoilla, muualla maailmassa myös suuremmilla valjakoilla. Valjakkoajossa hevoset vetävät vaunuja, joista käsin ajaja (kuski) ohjaa niitä ohjien, piiskan ja äänen avulla. Vaikkei valjakkoajossa olekaan kyse ratsastuksesta, laji toimii ratsastusurheilun kansainvälisen kattojärjestön ja esimerkiksi Suomessa Suomen Ratsastajainliiton alaisuudessa.

Yksikkövaljakko (walesinvuoristoponi).
Parivaljakko vauhdissa.
Kahden ponin tandemvaljakko.

Varusteet

muokkaa

Valjakkoajoon tarvitaan ainakin yhden ajohevosen lisäksi vaunut, valjaat, kuski eli ajaja sekä niin kutsuttu groomi eli avustaja. Groomin mukanaolo on pakollinen kilpailutilanteissa. Groomin tehtävä on tasapainottaa vaunuja tiukoissa kaarteissa. Groomi ei saa koskea hevosten ohjiin tai kuolaimiin, ajopiiskaan tai jarruun, ja saa tarvittaessa pidellä hevosia ainoastaan poskihihnoista.

Valjakkokilpailuissa tarkkuus- ja koulukokeessa pyritään tyylikkäisiin ja nostalgisia tunteita herättäviin asu- ja vaunukokonaisuuksiin. Valjaiden ja vaunujen tulisi sointua hyvin yhteen ja mukailla jotakin tiettyä aikaa, esimerkiksi 1800-luvun loppupuolta. Ajurin ja groomin tulisi pukeutua vaunujen aikakauden hengessä. Entisöidyt kiesit ovatkin usein käytössä kilpailijoilla näyttävyytensä ansiosta. Vaunuissa tulee koulu- ja tarkkuuskokeen aikana olla kiinnitettynä lamput tai ajolyhdyt. Maratonkokeeseen vaunut valitaan teknisten ominaisuuksien perusteella. Niiden tulisi olla helposti käännettävissä sekä pidettävissä tasapainossa radan kaarteissa, ja painopisteen tulee olla mahdollisimman lähellä maata.

Hevoset

muokkaa

Yhden hevosen valjakoita kutsutaan yksikkövaljakoiksi. Kun hevosia on useita, kaksi hevosta valjastetaan tavallisesti rinnakkain parivaljakoksi (harvemmin tandemvaljakoksi eli peräkkäin), nelivaljakossa puolestaan kaksi hevosta valjastetaan perättäisiksi pareiksi tai rinnakkain, kuten kolmivaljakossa.

Valjakkoajoon käytetään lähinnä puoliverisiä ja erityisiä ajohevosrotuja, Suomessa paljon myös suomenhevosia. Myös poneja käytetään, ja ajaminen onkin sopiva käyttötapa vaikkapa pikkuponille, joka on ratsuna jäänyt omistajalleen liian pieneksi.

Valjakkoajokilpailut

muokkaa

Tyypillisiin valjakkoajokilpailuihin kuuluu kolme osakoetta tai joitakin alla mainituista kokeista yksittäisinä tai yhdistelminä. Kansallisen tai kansainvälisen tason kilpailuun kuuluu kaikki kolme osakoetta. Valjakkokilpailut ovat yleensä kolmipäiväisiä, jolloin ajetaan yksi koe päivässä. Kilpailu muistuttaa rakenteeltaan kenttäkilpailua.

Kilpailuihin kuuluvat kokeet:

  • koulukoe (muistuttaa kouluratsastusta)
  • kestävyyskoe eli maraton (maastorata)
  • tarkkuuskoe

Valjakkoajokilpailuihin osallistuvan hevosen tai ponin tulee olla aluetasolla vähintään 4-vuotias ja kansallisella tasolla vähintään 5-vuotias. Kansainvälisissä kilpailuissa hevosen tai ponin tulee olla vähintään 6-vuotias.

Koulukokeessa valjakko suorittaa tietyn etukäteen opetellun ohjelman 80 x 40 metrin kentällä tuomareiden arvostellessa muun muassa kuskin tarkkuutta ja hevosten liikkeitä. Hyvien liikkeidensä ansiosta monia entisiä kouluhevosia opetetaan valjakkoajoon. Tuomarit antavat 1–10 pistettä jokaisesta esitetystä liikkeestä. Pisteiden enimmäismäärä on yleensä 160. Mikäli ohjelmasta on mahdollista saada yli 160 pistettä, kerrotaan pistemäärä pöytäkirjassa ilmoitetulla kertoimella. Tämä antaa tasavertaisen tuloksen verrattaessa muihin ohjelmiin. Ohjelmaan kuuluu yleensä voltteja, peruutuksia, kahdeksikkoja ja kiemurauria, joita esitetään käynnissä ja ravissa. Vaativissa ja vaikeissa luokissa ohjelmiin kuuluu myös yhdellä kädellä ajamista sekä laukkaa.

Kestävyyskoe ajetaan usean kilometrin pituisella maastoradalla. Normaaleissa kilpailuissa kestävyyskoe jaetaan kolmeen osaan (a, d, e). A-osuudella askellaji on vapaa, joskin kuskit päätyvät yleensä raviin. Seuraavana on osista lyhyin, noin kilometrin pituinen d-osuus, jossa askellajina on käynti. Tämän osuuden jälkeen on pakollinen eläinlääkärin tarkastus, jossa hevosten kunto tarkastetaan. Tarkastuksen läpäisseet valjakot lähtevät viimeiselle eli e-osuudelle. Tämä osuus sisältää esteitä, joista valjakon on suoriuduttava esimerkiksi kiertämällä. Esteinä on usein puunrunkoja, kiviä ja portteja. Kuski on tutustunut rataan etukäteen ja valinnut sopivimman reitin kiertämiselle. Virhepisteitä voi saada esimerkiksi esteiden virheellisestä ohittamisesta, estealueella vietetyistä liikasekunneista, enimmäisajan ylityksestä ja vaunujen kaatumisesta. Alle 14-vuotiaat eivät saa ajaa maasto-osuutta, jos rataan kuuluu yleisillä teillä ajoa.

Tarkkuuskoe suoritetaan kentällä, joka voi olla hiekka- tai nurmipohjainen. Kokeessa on korkeintaan 20 estettä. Esteinä voi olla puomikujia ja siltoja. Esteissä on keiloja, joiden päällä on liikkuva pallo: jos pallo putoaa, valjakko saa kolme virhepistettä. Virheitä saa myös enimmäisajan ylityksestä.

Valjakkotarkastus on yleinen ulkomailla ja Suomen noviisiluokissa. Siinä tuomarit arvostelevat hevosten yleiskuntoa, vaunujen siisteyttä sekä kuskin ja groomin asusteita. Asujen tulisi mukailla toisiaan sekä sopia yhteen vaunujen ja valjaiden kanssa.

Valjakkoajo Suomessa

muokkaa

Suomessa valjakkoajo on uudehko urheilulaji, joka lähti käyntiin 1980-luvulla. Lajin toi Suomeen Savijärven kartanon isäntä Rolf Simonsén. Menestystä suomalaiset ovat saavuttaneet sitäkin enemmän: suomalainen Arja Mikkonen voitti yksikkövaljakoiden maailmanmestaruuden 1998 hevosella SG Oberon, ja Suomen joukkue saavutti joukkuehopeaa yksikkövaljakoiden maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 2002 (mukana myös yksi suomenhevonen) ja 2004. Vuoden 2000 kisat Yhdysvalloissa peruutettiin Länsi-Niilin viruksen esiintymisen vuoksi. Muita tunnettuja suomalaisia valjakkokuskeja ovat muiden muassa Ben Simonsén, Fredrik Von Schantz, Charlotta Turku ja Heidi Sinda.

Lähteet

muokkaa
  • Kilpailusäännöt IX valjakkoajo 1.5.2005 (muutokset 1.1.2006 ja 1.5.2007)

Aiheesta muualla

muokkaa