Wikipedia

Valjakkourheilu

Tämä artikkeli käsittelee koiravaljakkoharrastusta. Sen sijaan valjakkoajo käsittelee hevosharrastusta.

Valjakkourheilulla tarkoitetaan tyypillisimmin reki- tai kärrykilpailua, jossa vetäjänä on yhden tai useamman vetokoiran muodostama valjakko. Lajin perinteet ovat peräisin kaukaisilta ajoilta, jolloin arktiset kansat käyttivät koiravaljakkoja ensisijaisena kulkuvälineenä tundralla, jäätiköillä ja napajäällä. Kilpaurheiluksi laji kehittyi 1900-luvun alun Pohjois-Amerikassa, kun kultaryntäyksen vaurastuttamat kullankaivajat alkoivat lyödä vetoa koiravaljakkojen puolesta. Lajia harrastetaan nykyisin laajalti Pohjois-Amerikassa ja -Euroopassa, sekä Alpeilla.

Hugh Neffin valjakko vuoden 2006 Iditarodin lähtöalueella.

Valjakkourheilun historia muokkaa

 
Postinkuljetusta koiravaljakolla Beringinmeren jäällä Nomen lähellä Alaskassa 1900-luvun alkupuolella.

Valjakkourheilu sai alkunsa Alaskan ja Yukonin kultakentillä, kun kultaryntäyksen vaurastuttamat kullankaivajat alkoivat järjestää viihteeksi koiravaljakkokilpailuja ja lyödä vetoa niistä. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin tiettävästi heti vuosisadan vaihteen jälkeen, mutta varsinainen valjakkourheilun kultakausi[1]sijoittui vuosien 1908-1941 välille. Kilpailut saivat laajalti julkisuutta ja ne nivoutuivat osaksi kultaryntäyksistä kertovia, usein liioittelevia tarinoita.

Tuon aikakauden valjakkokuskit olivat pääasiassa metsästäjiä ja kaivosyhtiöiden ammattikuskeja, joiden välillä oli jatkuvaa kinaa valjakoiden keskinäisistä voimasuhteista. Vuoteen 1907 mennessä Allan Alexander "Scotty" Allan ja muutamat muut musherit Nomessa järjestäytyivät järjestääkseen ensimmäiset kilpailut tilanteen ratkaisemiseksi. Nome Kennel Club sai syntynsä helmikuussa 1908 ja samalla syntyi 656 kilometrin All Alaska Sweepstakes[2] -kilpailu (AAS), jonka säännöt toimivat vielä nykyäänkin useiden pitkän matkan kilpailuiden sääntöjen runkona. Ensimmäisen kilpailun voittajaksi selviytyi John Hegness, ajalla 199 tuntia, 15 minuuttia 12 sekuntia.[3]

Valjakkourheilulajit muokkaa

Valjakkourheilu jaetaan nykyään tyypillisesti kahteen pääluokkaan[4]: kesä- ja talvilajeihin.

Sulanmaan lajit muokkaa

Sulanmaan lajit (offsnow) ovat vasta viimevuosina nousseet valjakkourheilussa tasaveroisiksi lajeiksi perinteisempien talvilajien rinnalle. Aiemmin ne nähtiin enemmänkin harjoittelumuotoina kuin itsenäisinä kilpailulajeina. Kesälajien suosio on lähtenyt keskieuroopan vähälumisimmilta alueilta ja vähälumisempien talvien myötä lajit ovat kasvattaneet suosiotaan myös pohjoisempana.

Kesälajeissa on kiinnitettävä erityistä huomiota ilman lämpötilaan. Yli 16 asteen lämpötilassa kilpailut edellyttävät erikoisjärjestelyjä (yleensä matkaa lyhennetään), ja yli 22 asteen lämpötilassa kilpailuja ei järjestetä lainkaan. Näin ollen kilpailut keskittyvät keväälle ja syksyyn, eivätkä niinkään kesäkuukausille.

Tyypillisesti sulanmaan lajien matkat ovat talvilajeja lyhyempiä, koska kova alusta rasittaa koirien tassuja enemmän.

Koirajuoksu (canicross, DC) muokkaa

Canicrossissa kilpailija juoksee yhden koiran kanssa sovitun kilpamatkan. Koiraa ei saa ohittaa eikä sitä saa vetää perässään. Matkat ovat tyypillisesti muutamia kilometrejä. Canicross on helpoin laji jonka kautta hakea kokemusta valjakkourheilusta, sillä siihen voi osallistua liki minkärotuisen koiran kanssa hyvänsä, eikä lajiin osallistuminen edellytä suuria varustehankintoja (sääntöjen mukaiset jalkineet ja juoksuvyö, joustoköysi ja koiralle valjaat).

Koirajuoksun kilpaluokat:

  • Koirajuoksu miehet juniorit (DCMJ)
  • Koirajuoksu naiset juniorit (DCWJ)
  • Koirajuoksu miehet (DCM)
  • Koirajuoksu naiset (DCW)
  • Koirajuoksu veteraanimiehet (DCMV)
  • Koirajuoksu veteraaninaiset (DCWV)
  • Koirajuoksuviesti naisille ja miehille

Lisäksi voidaan järjestää sekä lastensarjoja että harrastusluokan kilpailuja

Koirapyöräily (bikejoring, DB) muokkaa

Koirapyöräilyssä koirakko koostuu yhdestä vetävästä koirasta, sekä kilpailijasta ja tämän pyörästä. Koirajuoksuun verrattuna laji on huomattavasti vaativampi ja vauhdikkaampi, tilannekohtaiset nopeudet voivat ylittää 40km/h. Lajissa kilpaileminen edellyttää että koira on tottunut vetämään.

Koirapyöräilyn kilpailuluokat:

  • Koirapyöräily juniorimiehet: (DBMJ)
  • Koirapyöräily naiset juniorit (DBWJ)
  • Koirapyöräily miehet (DBM)
  • Koirapyöräily naiset (DBW)
  • Koirapyöräily veteraanimiehet (DBMV)
  • Koirapyöräily veteraaninaiset (DBWV)

Lisäksi voidaan järjestää harrastusluokan kilpailuja. Lisäksi koirapyöräily voi olla osa sekaviestikilpailua[5].

Kärryajo (rig, DR 1-8) muokkaa

 
DR4 -luokan kärryvaljakko saapumassa maaliin Ohkolan Kevätajoissa 2016.

Kärryajossa menopeli riippuu koirien määrästä. 1-2 koiran luokissa kilpaillaan potkulautatyyppisellä menopelillä, joskin 2 koiran luokkaan saa osallistua myös kolmipyöräisellä kärryllä. Neljän koiran luokassa kilpaillaan kolmipyöräisellä kärryllä, ja 6-8 koiran luokissa kilpaillaan nelipyöräisellä kärryllä. Koirien määrän kasvaessa ohjaajan rooli muuttuu; pienissä luokissa kilpailijalla on merkittävä vaikutus nopeuteen omalla toiminnallaan, mutta suuremmissa luokissa sen merkitys vähenee. Vastaavasti turvattomuus kasvaa; 8 koiran kärryn pysäyttäminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Kilpailumatkat vaihtelevat 2-12 kilometrin välillä, riippuen olosuhteista ja koirien määrästä.

Kärryajon kilpailuluokat:

  • Yhden koiran kärryluokka juniorit (DSJ)
  • Yhden koiran kärryluokka miehet (DSM1)
  • Yhden koiran kärryluokka naiset (DSW1)
  • Kahden koiran kärryluokka (DS2)
  • Neljän koiran kärryluokka (DR4)
  • Kuuden koiran kärryluokka (DR6)
  • Kahdeksan koiran kärryluokka (DR8)

Lisäksi voidaan järjestää sekä lastensarjoja että harrastusluokan kilpailuja, erityisesti yhden ja kahden koiran luokissa.

Talvilajit muokkaa

Valjakkourheilu on perinteisesti käsitetty juuri talvilajiensa kautta. Talvilajit jakautuvat kahteen muotoon, eli valjakkoajoon (nome style) ja valjakkohiihtoon (nordic style).

Valjakkoajo muokkaa

Valjakkoajossa reen eteen valjastetaan 4, 6, 8, 10 tai avoin määrä koiria. Vedettävä matka vaihtelee kilpailusta toiseen. Kilpailumatkat jaetaan sprintti-, keskipitkiin ja pitkiin matkoihin. Sprinttimatkat ovat yleensä 6-20 kilometriä, riippuen koirien määrästä. Keskipitkästä matkasta puhuttessa yleensä yhteismatka on 80-250 kilometriä jaettuna useammalle päivälle. Pitkän matkan kisoissa matka on yli 250 kilometriä. Pisin vuosittain järjestettävä kilpailu on Iditarod Trail, joka järjestetään Alaskassa. Kilpailun pituus on 1,688 km.

Kilpailuluokat sprinttikilpailussa:

  • Kahden koiran nuorten sprinttivaljakko (Sp2Y)
  • Kahden koiran sprinttivaljakko (Sp2)
  • Neljän koiran sprinttivaljakko (Sp4)
  • Kuuden koiran sprinttivaljakko (Sp6)
  • Kahdeksan koiran sprinttivaljakko (Sp8)
  • Kymmenen koiran sprinttivaljakko (Sp10)
  • Avoimen luokan sprinttivaljakko (SpU)

Kilpailuluokat keskipitkän matkan kilpailussa:

  • Neljän koiran keskipitkän matkan valjakko (MD4)
  • Kuuden koiran keskipitkän matkan valjakko (MD6)
  • Kahdeksan koiran keskipitkän matkan valjakko (MD8)
  • Kahdentoista koiran keskipitkän matkan valjakko (MD12)

Kilpailuluokat pitkän matkan kilpailussa:

  • Kahdeksan koiran pitkän matkan valjakossa (LD8)
  • Avoimen luokan pitkän matkan valjakko (LDU)
 
Kilpailun kärkivaljakon koirat työn touhussa

Koirahiihto (skijoring) muokkaa

Koirahiihtovaljakko koostuu suksilla hiihtävästä kilpailijasta, joka on kytketty yhteen tai kahteen koiraan vetonarulla.

Kilpailuluokat koirahiihdossa:

  • Yhden koiran koirahiihtoluokka miehet (SM1)
  • Yhden koiran koirahiihtoluokka naiset (SW1)
  • Yhden koira koirahiihtoluokka nuoret miehet (SMJ)
  • Yhden koira koirahiihtoluokka nuoret naiset (SWJ)
  • Keskipitkä kahden koiran hiihtoluokka miehet (vähintään yksi ja enintään 2 koiraa) (MDSM)
  • Keskipitkä kahden koiran hiihtoluokka naiset (vähintään yksi ja enintään 2 koiraa) (MDSW)
  • Lasten luokkia voidaan järjestää mutta vain yhden koiran luokissa

Pulkkahiihto (pulka) muokkaa

Valjakko koostuu suksilla hiihtävästä kilpailijasta, joka on kytketty pulkkaan tai ahkioon, jota vetävät valjastetetut koirat.

Pulkkahiihdon kilpaluokat:

  • Yhden koiran valjakkohiihtoluokka miehet (PM1)
  • Yhden koiran valjakkohiihtoluokka naiset (PW1)
  • Yhden koira valjakkohiihtoluokka nuoret miehet (PMJ)
  • Yhden koira valjakkohiihtoluokka nuoret naiset (PWJ)
  • 1-4 koiran valjakkohiihtoluokka miehet (PM4)
  • 1-4 koiran valjakkohiihtoluokka naiset (PW4)
  • Keskipitkä 1-4 valjakkohiihtoluokka miehet (vähintään yksi ja enintään 4 koiraa) (MDPM)
  • Keskipitkä 1-4 koiran valjakkohiihtoluokka naiset (vähintään yksi ja enintään 4 koiraa) (MDPW)

Lajijärjestöt ja kilpaileminen muokkaa

Suomessa valjakkourheilun kattojärjestönä toimii valtaosassa lajeista Suomen Valjakkourheilijoiden liitto ry, VUL[6], sekä koirahiihdon osalta myös Suomen Palveluskoiraliitto ry, SPKL[7]. Kansainvälisesti lajin kattojärjestöjä ovat mm. International Federation of Sleddog Sports (IFSS)[8], European Canicross Fedearation (ECF), sekä European Sled Dog Racing Association (ESDRA) sekä World Sleddog Association (WSA). Kilpaileminen edellyttää voimassa olevaa lisenssiä ja siihen kuuluvaa vakuutusta.

Suomalaisten menestys kansainvälisesti muokkaa

Suomalaiset ovat menestyneet arvokisoissa erinomaisesti[9]. Seuraavassa suomalaisten mitalisijoitukset vuosittain IFSS:n alaisuudessa MM- ja EM-tasolla sekä SOC (Scandinavian Open Championships[10]) -kilpailussa, joka vastaa pohjoismaiden mestaruutta.

2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007
MM 12 7 10 14 25 5 3
EM 13 13 18 12 6 6 4
SOC 21 3 29 18 11 16 6

Huomioitavaa on, että kaikkia kansainvälisiä kisoja ei järjestetä kaikkina vuosina.

2018 EM-tulokset muokkaa

Vuoden 2018 EM-kilpailut järjestettiin talvilajien osalta Italian Millegrobbessa[11] ja sulamaan lajien osalta Ruotsin Nybrossa[12]. Suomen mitalisaldo kisoista oli yhteensä 13 mitalia; 5 kultaa, 2 hopeaa (sis. viesti), sekä 6 pronssia:

  • kultaa: kahdeksan koiran valjakkosprintti, Vesa-Pekka Lehtomäki
  • kultaa: nuorten naisten koirajuoksu, Aliina Mäkinen
  • kultaa: veteraaninaisten koirajuoksu, Marika Tiiperi
  • kutaa: neljän koiran kärryajo, rekisteröidyt arktiset rodut, Jaakko Pitkänen
  • kultaa: kuuden koiran kärryajo, rekisteröidyt arktiset rodut, Erkki Bürkland
  • hopeaa: yhden koiran kärryajo, Tuomas Notko
  • hopeaa: viestijoukkue, Ari Rastas, Tuomas Notko, Matti Laaksonen
  • pronssia: veternaaninaisten koirapyörily, Maria Viitahalme
  • pronssia: nuorten naisten koirajuoksu, Lotta Ahlström
  • pronssia: kahden koiran kärryajo, Vesa-Pekka Jurvelin
  • pronssia: neljän koiran kärryajo, rekisteröidyt arktiset rodut, Susanna Bürkland
  • pronssia: kahdeksan koiran kärryajo, Vesa-Pekka Lehtomäki
  • pronssia: nuorten yhden koiran kärryajo,  Aliina Mäkinen
2017 MM-tulokset muokkaa

Vuoden 2017 aikana IFSS:n alaisuudessa järjestettiin talvilajien MM-kilpailut Haliburtonissa, Kanadassa[13], sekä sulanmaanlajien MM-kilpailut Szamotuły-Koźlessa, Puolassa[14]. Suomen mitalisaldo kisoista oli yhteensä 12 mitalia; 9 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssi:

  • kultaa: yhden koiran koirahiihto naiset, Maija Nivala
  • kultaa: hiihdon yhdistetty naiset, Maija Nivala
  • kultaa: naisten pulkkahiihto, Maija Nivala
  • kultaa: yhden koiran koirahiihto miehet, Vesa-Pekka Jurvelin
  • kultaa: kahden koiran koirahiihto miehet, Vesa-Pekka Jurvelin
  • kultaa: hiihdon yhdistetty miehet, Vesa-Pekka Jurvelin
  • kultaa: kahdeksan koiran kärryluokka, Vesa-Pekka Lehtomäki
  • kultaa: kuuden koiran kärryluokka, Antti Mäkiaho
  • kultaa: juniorityttöjen koirapyöräily, Jonna Lipponen
  • hopeaa: miesten pulkkahiihto, Vesa-Pekka Jurvelin
  • hopeaa: junioripoikien koirajuoksu, Patrik Siekkinen
  • pronssia: kahdeksan koiran kärryluokka, Ville Halme

Antidoping valjakkourheilussa muokkaa

Suomen Valjakkourheilijoiden liiton antidopingohjelma[15] käsittää ihmisurheilijoiden antidopingohjelman lisäksi koirien antidopingohjelman.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Bob & Pam Thomas: The Siberian Sled Dog and the Golden Age of Sleddog Racing 1908-1941. Pictorial Histories, 2015.
  2. ↑ The All Alaska Sweepstakes Alaska Dispatch News. Viitattu 27.8.2016.
  3. ↑ Bob & Pam Thomas: Leonhard Seppala: The Siberian Dog and the Golden Age of Sleddog Racing 1908-1941, s. 3. Pictorial Histories Publishing Co., 2015.
  4. ↑ Lajiesittelyt VUL.fi. Suomen Valjakkourheiluliitto.
  5. ↑ IFSS kilpailusäännöt, s. 37. Valjakkourheiluliitto, 2016.
  6. ↑ Liiton tehtäväkuvaus VUL verkkosivut. Suomen Valjakkourheilijoiden liitto ry.
  7. ↑ Valjakkohiihto koelajina SPKL verkkosivusto. Suomen Palveluskoiraliitto ry. Viitattu 26.8.2016.
  8. ↑ IFSS website International Federation of Sleddog Sports.
  9. ↑ Valjakkourheilun arvokisamitalistit kautta aikojen VUL.fi. Suomen Valjakkourheiluliitto. Arkistoitu 6.2.2017. Viitattu 6.2.2017.
  10. ↑ Rules and Regulations of SOC www.sleddog.no. Norges Hundekjørerforbund. Arkistoitu 7.2.2017. Viitattu 06.02.2017.
  11. ↑ International Federation of Sleddog Sports: European IFSS championship sprint 2018 sleddogsport.net. IFSS. Viitattu 02.03.2018.
  12. ↑ Valjakkourheilun maajoukkueelle huippusaalis EM-kisoista | Suomen Valjakkourheilijoiden liitto ry sttinfo.fi. Viitattu 10.11.2018.
  13. ↑ 2017 Winter Sleddog Championships IFSS.
  14. ↑ IFSS World Championships Dryland 2017 IFSS.
  15. ↑ Antidopingohjelma. Suomen Valjakkourheilijoiden liitto ry, 2015.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valjakkourheilu&oldid=22200907”