Avaa päävalikko
Pahkasian ensimmäisten numeroiden tekemiseen käytetty käsikäyttöinen vahaskopiokone esillä Mediamuseo Rupriikissa.

Vahaskopiokoneella monistetaan paperille kopioita alkuperäisestä dokumentista. Alkuperäinen luodaan vahakselle eli kaksiosaiselle masterarkille tavallisesti lyömällä teksti mekaanisella kirjoituskoneella ilman värinauhaa. Vahakselle voi myös piirtää tai kirjoittaa käsin, mieluiten käyttämällä tehtävään sopivaa terävähköä puikkoa. Vahasmonistuskoneita käytettiin yleisesti tiedotteiden ja pienlehtien monistamiseen 1970-luvulle asti.

Vahaksen päällysarkki on painomustetta läpäisemättömällä kalvolla ("vaha") päällystettyä paperia. Kun sille kirjoitetaan, päällyste rikkoutuu, ja ne kohdat muuttuvat mustetta läpäiseviksi. Näin arkista syntyy painokelpoinen originaali. Kun originaali on valmis, kirjoitusalustana toiminut tukeva alusarkki irrotetaan ja päällysarkki sijoitetaan kopiokoneen rummulle "oikea" puoli rumpua vasten. Tämän jälkeen rumpua pyöritetaan joko manuaalisesti tai koneellisesti. Joka kierroksella painoväriä siirtyy originaalin läpi rummulta uudelle kopioarkille. Yksinkertaisissa malleissa väri sivellään ennen painamista rummun pintaan ja paremmissa on käytössä erilaisia annostelumekanismeja. Painovärit ovat yleensä värjättyjä öljy-vesi -emulsioita.

Vahaskopiokone oli aikoinaan edullinen tapa tehdä pienehköjä, enimmillään jopa 5 000 kappaleen kopiosarjoja. Painosmäärää rajoitti originaalin kesto, sillä painojälki huononi vähitellen originaalin venyessä. Jos samaa originaalia yritti käyttää liian pitkään, se lopulta repesi. Vuosikymmenten ajan vahaskopiokoneita käytettiin laajalti esimerkiksi koulujen ja seurakuntien tiedotteitten monistamiseen. 1960- ja 1970-luvuilla vahasmonistusmenetelmällä valmistettiin myös halpatuotantolehtiä ja underground-julkaisuja, kuten esimerkiksi Pahkasika-lehden ensimmäiset numerot.

Laitetta ei pidä sekoittaa toiseen samaan aikaan paljon käytössä olleeseen kopiointilaitteeseen, joka tunnetaan nimillä spriikopiokone ja spriimonistuskone.

Vahaskopiointi ja spriikopiointi jäivät pois käytöstä 1960-luvulta alkaen, kun markkinoille tuli helppokäyttöisiä, joskin aluksi kalliita valokopiokoneita.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Encyclopedia Britannica aiheesta "Mimeograph" [1]
  • Megan Santosus: "A History of the Mimeograph" [2]