Väinö Sipilä
Väinö Jeremias Sipilä (24. joulukuuta 1897 Pälkäne – 12. syyskuuta 1987 Pälkäne) oli suomalainen kestävyysjuoksija, joka tunnetaan myös nimillä Pälkäneen hirvi ja Pälkäneen orhi.
Väinö Sipilä | |
---|---|
![]() Väinö Sipilä Amsterdamin olympialaisissa 1928 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. kesäkuuta 1897 Pälkäne, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 12. syyskuuta 1987 (89 vuotta) Pälkäne |
Kansalaisuus |
![]() |
Uran tiedot | |
Pituus | 175 cm |
Laji | kestävyysjuoksu |
Seura |
Tampereen Pyrintö Pälkäneen Lukko |
Kilpauran kesto | 1916–1932 |
Saavutukset | |
Ennätykset | 2 maailmanennätystä (20 000 m (1925) ja 30 000m (1928)) |
Urheilusaavutukset
muokkaaHänen parhaat kansainväliset saavutuksensa olivat 20 000 m:n ja 30 000 m:n maailmanennätykset[1] sekä neljäs sija Pariisin olympialaisten 10 000 m:llä. Sipilä osallistui myös Amsterdamin (1928) olympialaisiin. Lisäksi hän voitti muun muassa neljästi maastojuoksun Suomen mestaruuden.[2] Hän voitti kolme kertaa Suomen Urheilulehden maratonin eli 25 000 metrin katujuoksun 1920-luvulla ja saavutti näin kiertopalkintona olleen "Mäntysen Hirven"-pienoispatsaan.[3]
Sipilä edusti aktiiviuransa aikana Tampereen Pyrintöä ja toimi myöhemmin Pälkäneen Lukossa, muun muassa seuran puheenjohtajana 1940–1961.
Pesäpallo
muokkaaVäinö Sipilä pelasi pesäpalloa vuonna 1922 Toijalan suojeluskunnan joukkueessa ja voitti samana vuonna SM-hopeaa pesäpallon Suomen mestaruuskilpailuissa.[4]
Huomionosoitukset
muokkaaVäinö Sipilä on palkittu Suomen urheilun kultaisella ansioristillä.
Väinö Sipilän kotipaikkakunnalla Pälkäneellä on nimetty hänen lenkkeilymaastoonsa johtava tie Väinö Sipilän tieksi. Pälkäneen urheilukentän laidalla on Anitta Toivion veistämä kolmen pienveistoksen sarja, joista yksi esittää Sipilää ja kaksi muuta pikaluistelija Toivo Salosta ja paralympialaisvoittaja Jouko Gripiä.
Saavutukset
muokkaaSukulaiista
muokkaaVäinö Sipilä tytär Leena myöh. Hussa oli aitajuoksija osallistuen Helsingin olympialaisiin 80 metrin aitajuoksussa ja pikaviestissä. Toinen tytär Hely myöh. Saarinen oli myös pika-aituri ja saavuti SM-mitaleita 1950-luvun alussa. Väinön vanhemi veli Toivo Sipilä saavutti myös SM-viesteissä radalla ja maastossa.
Lähteet
muokkaa- Satamo, Seppo: Pienistä kivistä mahtava muuri: Pälkäneen Suojeluskunnan ja Lotta Svärd paikallisosaston historia. 351 s. 1997. ISBN 952-90-8644-X
- Turunen, Johannes: Se on Lukko Pälkäneeltä: Pälkäneen Lukko 1934–1994. 189 s. 1994. ISBN 952-90-5458-0
- Väinö Sipilä Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
Viitteet
muokkaa- ↑ Hymans, Richard (toim.): Progression of World Athletics Records (s. 114, 121, 584) 2020. World Athletics. Viitattu 10.2.2023. (englanniksi)
- ↑ National Crosscountry Champions for Finland arrs.run. Viitattu 9.11.2007.
- ↑ Väinö Sipilä 50-vuotias. Helsingin Sanomat, 24.12.1947, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.1.2025.
- ↑ a b Pelaajakortti Väinö Sipilä Pesäpalloliitto. Viitattu 27.9.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa- Väinö Sipilä, "Pälkäneen Hirvi", Pohjois-Hämeen juoksu-urheilun uranuurtaja, maailmanennätysmies, neljännesvuosisadan kilparadalla, Aamulehti, 08.08.1937, nro 210, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot