Väinö Kokkinen

suomalainen painija

Väinö Anselmi Kokkinen (25. marraskuuta 1899 Hollola27. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija ja kaksinkertainen olympiavoittaja.

Mitalit
Väinö Kokkinen
Väinö Kokkinen
Maa:  Suomi
Miesten kreikkalais-roomalainen paini
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Amsterdam 1928 75 kg
Kultaa Kultaa Los Angeles 1932 79 kg
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Tukholma 1930 79 kg
Hopeaa Hopeaa Milano 1925 79 kg
Hopeaa Hopeaa Dortmund 1929 79 kg
Hopeaa Hopeaa Praha 1931 79 kg
Hopeaa Hopeaa Helsinki 1933 87 kg

Kokkinen oli huippuluokan painija jo Pariisin 1924 olympialaisten aikaan, mutta TUL:n miehenä hänellä ei ollut asiaa olympiakisoihin. Työläisolympialaisissa Frankfurt am Mainissa 1925 hän voitti kultaa keskisarjassa[1]. Sen jälkeen hän siirtyi Helsingin Jyrystä edustamaan SVUL-seura Helsingin Atleettiklubia.

Amsterdamin 1928 olympiakisoissa Kokkinen selätti keskisarjassa kaikki vastustajansa. Toisen olympiakultansa hän voitti Los Angelesin 1932 kisoissa, joissa keskisarjaan osallistui vain neljä painijaa. Tällä kertaa Kokkinen selätti vain kaksi vastustajaansa, mutta Saksan Jean Földeak onnistui pakoilemaan selätystä. Kolmannen kerran Kokkinen osallistui olympiakisoihin Berliinissä 1936, jossa hän jäi neljänneksi. Ainoan Euroopan mestaruutensa Kokkinen voitti vuonna 1930.

Suomen sisällissodassa 1918 Kokkinen taisteli punaisten puolella ja sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion, joka kuitenkin pian peruttiin.[2]

Väinö Kokkinen toimi viimeisinä vuosinaan Helsingissä liikemiehenä ja omisti muun muassa tanssiravintoloita, kuten Mikadon ja Lepakon.[3]

Saavutuksia

muokkaa
  • Olympiakultaa Amsterdamissa 1928 (sarja 75 kg) ja Los Angelesissa 1932 (sarja 79 kg)
  • Olympiakisoissa neljäs Berliinissä 1936 (sarja 79 kg)
  • EM-kultaa 1930 (sarja 79 kg)
  • EM-hopeaa 1925, 1929 ja 1931 (sarja 79 kg) sekä 1933 (sarja 87 kg)
  • Työläisolympiakultaa Frankfurt am Mainissa 1925 (keskisarja)
  • Suomen mestari 1926 ja 1929 (sarja 75 kg), 1930, 1931 ja 1932 (sarja 79 kg) sekä 1934 (sarja 87 kg)
  • SM-hopeaa 1936 (sarja 79 kg)
  • Työväen urheiluliiton mestaruuskilpailuiden toinen sija (sarja 75 kg) 1922
  • Työväen urheiluliiton mestaruuskilpailuiden ensimmäinen sija (sarja 75 kg) 1924, 1925[4]

Urheiluseurat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 119. Otava, 1970.
  2. Vesa-Matti Peltola: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 10. Urheilutietäjän kesä, 2006, s. 41.
  3. Väinö Kokkinen, jakso radio-ohjelmasarjasta Kiveen hakatut, toim. Arto Teronen ja Jukka Vuolle. Kuunneltu Yle Radio 1:stä 16.8.2016.
  4. a b http://www.tulpaini.fi/kokkinenvaino.htm

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.