Väärennös

valheellinen jäljitelmä

Väärennös on yleensä hyötymistarkoituksessa tehty jäljitelmä, jonka tarkoitus on luoda valheellinen vaikutelma tuotteen alkuperästä tai sisällöstä.

Väärennetty Rolex

Yleisiä väärentämisen kohteita ovat muun muassa raha, dokumentit, taideteokset, vaatteet, lääkkeet, kellot ja erilaiset varaosat.

OECD arvio kulutustavaroiden väärennösten ja tekijänoikeusrikkomusten rahalliseksi arvoksi maailmankaupassa 200 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuonna 2005. Summa on 2% kyseisen vuoden maailmankaupan arvosta[1]

Rahan väärentäminen

muokkaa
Pääartikkeli: Rahanväärennys

Rahaa väärennetään ammattimaisesti usein laittomissa setelipainoissa. Tavallisilla skannereilla ja mustesuihkutulostimilla voidaan tuottaa heikkolaatuisia väärennöksiä. Lisäksi oikealta käteen tuntuvaa setelipaperia on vaikea hankkia. Euroopassa väärennetään yleisemmin pieniä seteleitä kuin suuria. Väärennösten havaitsemiseksi seteleissä on nykyisin monenlaisia turvatekijöitä.

Tekstiväärennökset

muokkaa

Tekstiväärennöksiä ovat esimerkiksi kirjalliset väärennökset, historiallisten dokumenttien väärennökset, journalistiset väärennökset sekä plagiointi koulu- ja yliopistomaailmassa.[2] Tunnettuja tekstiväärennöksiä ovat esimerkiksi Konstantinuksen lahjakirja, Pietari Suuren testamentti ja Siionin viisaiden pöytäkirjat.

Kirjalliset väärennökset kuuluvat kaunokirjallisuuden alaan ja eroavat muista tekstiväärennöksistä siinä, että ne ovat taidetta tai ne esitetään taiteen kontekstissa. Tyypillisiä kirjallisia väärennöksiä ovat tekstit, jotka esitetään tunnetun kirjailijan tuotoksena. Kirjalliset väärennökset eivät yleensä ole rahallisesti arvokkaita kuten kuvataiteen väärennökset.[2]

Taiteen väärentäminen

muokkaa
Pääartikkeli: Taiteen väärentäminen

Taidetta on luultavasti väärennetty kaikissa sivistyneissä kulttuureissa kaikkina aikoina. Eniten on väärennetty niitä asioita, joita on eniten arvostettu, kuten Egyptin faaraoiden aikaisia koruja, antiikin aikaisia veistoksia, keskiaikaisia pyhäinjäännöksiä ja renessanssiajan maalauksia sekä nykyaikana kuuluisien taiteilijoiden teoksia, joista maksetaan suuria summia.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. "OECD:THE ECONOMIC IMPACT OF COUNTERFEITING AND PIRACY
  2. a b Sanna Nyqvist & Outi Oja: Kirjalliset väärennökset – Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia, s. 9–17. Gaudeamus, Helsinki 2018.
  3. Laitinen-Laiho, Pauliina: Taideväärennökset, s. 40–46. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29369-5

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Sarsila, Juhani: Historian väärennöksiä ja väärentämisen historiaa. (2., korjattu ja laajennettu laitos) Helsingissä: Otava, 1988. ISBN 951-1-09981-7

Aiheesta muualla

muokkaa