Uudenmaan prikaati
Uudenmaan prikaati (lyh. UUDPR, ruots. Nylands brigad, lyh. NYLBR) on Suomen merivoimien joukko-osasto ja samalla Suomen puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Se sijaitsee Tammisaaren Dragsvikissä nykyisessä Raaseporin kaupungissa.[1][2]
Uudenmaan prikaati | |
---|---|
Uudenmaan prikaatin joukko-osastotunnus |
|
Toiminnassa | 1957– |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | merivoimat |
Aselajit | jalkaväki, rannikkojääkärit |
Rooli | rannikkopuolustus |
Koko | prikaati |
Tukikohta | Dragsvik, Raasepori |
Värit | |
Marssi | Uusmaalaisten marssi |
Sodat ja taistelut | Siikajoen taistelu |
Vuosipäivät |
ruotsalaisuuden päivä, 18. huhtikuuta |
Ansiomerkit | Vapaudenristin nauhat lipputangossa |
Komentajat | |
Nykyinen komentaja | kommodori Jyri Kopare |
Tunnettuja komentajia | Gustav Hägglund |
Uudenmaan prikaati kouluttaa varusmiehiä Vaasan rannikkojääkäripataljoonassa ja Tammisaaren rannikkopataljoonassa.[3] Varuskuntaan kuuluvat myös sotilaskoti ja varuskuntaravintola Creutz (ent. muonituskeskus), joka on Leijona Cateringin alainen.
Prikaati kuului maavoimiin vuoteen 1998 saakka. [4]
Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvallat saavat tarvittaessa käyttöönsä Raaseporin varuskunta-alueen ja Syndalenin harjoitusalueen.[5]
Koulutus
muokkaaUudenmaan prikaati kouluttaa merijalkaväkeä eli liikkuvia rannikkojoukkoja merivoimien sodanajan tarpeisiin sekä kansainvälisiin tehtäviin. Prikaati kouluttaa mm. rannikkojääkäreitä, kranaatinheitinmiehiä, pioneereja, sotilaspoliiseja, ajoneuvonkuljettajia, veneenkuljettajia sekä esikunta- ja viestikomppanioita. Lisäksi koulutusta annetaan moniin erikoistehtäviin, kuten tulenjohto-, viesti- ja mittaustehtäviin sekä lääkintä- ja huoltotehtäviin.[6]
Rannikkojääkärien koulutus siirtyi Upinniemessä vuosina 1960-1989 toimineesta Rannikkojääkäripataljoonasta vuonna 1990 Uudenmaan prikaatiin Dragsvikiin.
Uudenmaan prikaatissa koulutetaan myös prikaatin valmiusyksikköön kuuluva kansainvälinen rannikkojääkäriyksikkö ATU (Amphibious Task Unit). ATU-joukot koulutetaan vaativiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. ATU-kurssi suoritetaan aliupseeri- tai reserviupseerikoulutuksen jälkeen.[7]
Joukkoyksiköt
muokkaaOrganisaatioon kuuluvat seuraavat osat ja joukkoyksiköt[8][9]:
- Esikunta (E/UUDPR),
- Vaasan rannikkojääkäripataljoona (VaaRannJP)[10]
- 1. rannikkojääkärikomppania, kouluttaa rannikkojääkäri- ja jääkärikomppanioita sekä ATU (Amphibious Task Unit)-osasto.
- 2. rannikkojääkärikomppania, kouluttaa rannikko-ohjusjoukkueita, panssaritorjuntajoukkueita, tiedustelujoukkueita, veneenkuljettajia.
- Taisteluvenekomppania
- Tammisaaren rannikkopataljoona (TammRannP)[11]
- Kranaatinheitinkomppania, antaa kranaatinheitin-, viesti- ja mittauskoulutusta.
- Esikunta- ja viestikomppania, antaa sotilaspoliisi-, huolto-, johtamisjärjestelmä- ja viestikoulutusta.
- Pioneerikomppania, antaa pioneerikoulutusta
- Huoltokeskus (Hkesk/UUDPR)
Prikaatiin kuului 1990-luvulla myös Raaseporin tykistörykmentti (RaaTR) ja sitä aikaisemmin kenttätykistöpatteristo. Nykyiset joukkoyksiköt eli pataljoonat olivat ennen rannikkojääkärikoulutuksen aloittamista nimeltään:
- I pataljoona (IP/UudPr)
- II pataljoona (IIP/UudPr)
Johto
muokkaaPrikaatin komentajina ovat toimineet seuraavat upseerit:
- eversti (1942) Runo Wiberg (1895–1979) 1944–1947
- eversti (1941) Joel Svante Walldén (1894–1972) 1947–1954
- eversti (1954) Gustaf Palmgren (1904–1978) 1954–1956
- eversti (1956) Eric Åkerman (1907–1978) 1956–1958
- eversti (1958) Olof Lindeman (1911–1990) 1.9.1958 – 13.11.1965
- eversti (1965) Lauri Boldt (1910–1982) 1966–1967
- eversti (1967) Ossian Wuorenheimo (1918–2015) 1967–1969
- eversti (1968) Esko Raunio (1917–1991) 1969–1973
- eversti (1973) Wilhelm Stewen (1927–2012) 24.8.1973 – 8.6.1976
- eversti (1976) Keijo Tuominen (1928–2006) 7.6.1976 – 21.1.1980
- eversti (1980) Hans Christensen (1932–2017) 21.1.1980 – 14.7.1984
- eversti (1984) Gustav Hägglund (s. 1938) 14.7.1984 – 31.5.1985
- everstiluutnantti/eversti (1987) Lars Stenström (s. 1939) komentajan sijainen 1985–1988
- eversti (1988) Olof Thodén (s. 1938) 1988–1992
- eversti (1991) Karl-Gustav Muromaa (1946–1998) 1.2.1992 – 31.3.1995
- eversti (1995) Bjarne Ahlqvist (s. 1944) 1995–1998
- kommodori (1998) Stig-Göran Grönberg (s. 1952) 1998–2001
- eversti (1999) Karl Gustav Storgårds (s. 1952) 1.12.2001 – 31.7.2005
- kommodori (2002) Henrik Nystén (s. 1955) 1.8.2005 – 31.7.2008
- kommodori (2008) Anders Gardberg (s. 1959) 1.8.2008 – 28.2.2011
- kommodori (2010) Juha Vauhkonen (s. 1962) 1.3.2011 – 31.12.2012
- kommodori (2012) Olavi Jantunen (s. 1962) 1.1.2013 – 31.12.2014
- kommodori (2014) Kjell Törner (s. 1965) 1.1.2015 – 31.7.2017
- kommodori (2017) Arvi Tavaila (s. 1964) 1.8.2017 – 31.12.2020
- kommodori (2018) Juha Kilpi (s. 1968) 1.1.2021 – 28.2.2023
- kommodori Jyri Kopare 1.3.2023 alkaen
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Uudenmaan prikaati - etusivu - Merivoimat. 1.2.2016. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Uudenmaan prikaati Merivoimat. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ merivoimat.fi/uudenmaan-prikaati/tietoa-meista Merivoimat. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Uudenmaan prikaati Historia ja perinteet. Viitattu 1.12.2024.
- ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Uudenmaan Prikaati Puolustusvoimat. Viitattu 3.5.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ ATU - Amphibious Task Unit Puolustusvoimat. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 3.5.2015.
- ↑ Uudenmaan Prikaatin organisaatio Puolustusvoimat. Viitattu 3.5.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jalkaväen vuosikirja 2019-20 jalkavaensaatio.fi.
- ↑ Vaasan rannikkojääkäripataljoona Puolustusvoimat. Viitattu 3.5.2015.
- ↑ Tammisaaren rannikkopataljoona Puolustusvoimat. Viitattu 3.5.2015.[vanhentunut linkki]