Uridiinidifosfaattiglukuronihappo

kemiallinen yhdiste

UDP-glukuronihappo eli uridiinidifosfaattiglukuronihappo (C15H22N2O18P2) on glukuronihapon ja uridiinidifosfaatin muodostama yhdiste. Yhdiste toimii glukuronihapon lähteenä polysakkaridien biosynteesissä[1] ja osallistuu lisäksi lääkeaineiden ja myrkyllisten aineiden metaboliaan.

UDP-glukuronihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi (2S,3S,4S,5R,6R)-6-[[[(2R,3S,4R,5R)-5-(2,4-dioksopyrimidin-1-yyli)-3,4-dihydroksioksolan-2-yyli]metoksi-hydroksifosforyyli]oksi-hydroksifosforyyli]oksi-3,4,5-trihydroksioksaani-2-karboksyylihappo
CAS-numero 2616-64-0
PubChem CID 17473
SMILES C1=CN(C(=O)NC1=O)C2C(C(C(O2)COP(=O)(O)OP(=O)(O)OC3C(C(C(C(O3)C(=O)O)O)O)O)O)O [1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C15H22N2O18P2
Moolimassa 580,286 g/mol

Biosynteesi muokkaa

UDP-glukuronihappoa muodostuu maksan solujen sytosolissa glukoosi-1-fosfaatista. Ensimmäisessä vaiheessa muodostuu UDP-glukoosia UPD-glukoosipyrofosforylaasientsyymin katalysoimana. Toisessa vaiheessa UDP-glukoosista poistetaan vetyä UDP-glukoosi-6-dehydrogenaasin eli UDPG-dehydrogenaasin avulla.[2][3][4]

Rooli vierasainemetaboliassa muokkaa

UDP-glukuronyylitransferaasientsyymi siirtää UDP-glukuronihapon glukuronihapporyhmän metabolian niin kutsutussa toisessa vaiheessa. Ryhmä muodostaa glukuronidin monien eri yhdisteryhmien, kuten alkoholien, fenolien, amiinien, karboksyylihappojen ja tiolien kanssa. Reitti on tärkeä myrkyllisten yhdisteiden ja lääkeaineiden aineenvaihdunnan kannalta. Glukuronihapporyhmän ja vierasaineen muodostaman konjugaatin biologinen aktiivisuus ja sitä kautta myös myrkyllisyys on usein vähäisempi kuin vapaalla yhdisteellä.[4][5]

Lähteet muokkaa

  1. a b Uridine Diphosphate Glucuronic Acid – Substance summary NCBI. Viitattu 2. heinäkuuta 2010.
  2. John A. Timbrell: Principles of biochemical toxicology, s. 102. Informa Health Care, 2008. ISBN 9780849373022. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.7.2010). (englanniksi)
  3. S. S. Kadam: Principles of medicinal chemistry, s. 27. Pragati Books Pvt. Ltd., 2007. ISBN 978-8185790039. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.7.2010). (englanniksi)
  4. a b S. S. Deshpande: Handbook of food toxicology, s. 104. CRC Press, 2002. ISBN 9780824707606. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.7.2010). (englanniksi)
  5. Hannu Raunio: Vierasainemetabolia (PDF) (s. 100) Farmakologia ja toksikologia, 7.p.. 2007. Medicina. Viitattu 6.10.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.