Avaa päävalikko

Uponor Oyj on yksi johtavista rakennusten sisäilmasto- ja putkijärjestelmien toimittajista maailmassa.lähde? Uponor toimii lähinnä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla, mutta sen tuotteita myydään yli sadassa eri maassa. Pohjoismaissa Uponor on myös merkittävä ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan putkijärjestelmien toimittaja.

Uponor Oyj
Uponor-Logo.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: UPONOR
Markkina-arvo Laskua 631,0 milj. (31.12.2018)[1]
Perustettu 1918
Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski
Puheenjohtaja Annika Paasikivi
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet lämmitys- jäähdytysjärjestelmät, käyttövesijärjestelmät, yhdyskuntatekniset putkijärjestelmät
Liikevaihto Nousua 1 196 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Nousua 106,7 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Laskua 63,2 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 4 047 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.uponor.com

Uponorin osake on noteerattu Helsingin pörssissä 6. kesäkuuta 1988 alkaen. Helsingin pörssissä Uponor kuuluu suurten yhtiöiden Large Cap -luokkaan.

HistoriaMuokkaa

Konsernin emoyhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1918, jolloin Aukusti Asko-Avonius perusti myöhemmin Asko-nimellä tunnetuksi tulleen puusepäntehtaan Lahteen. Askon sisaryhtiö Upo Oy perustettiin vuonna 1938, ja tuotanto laajeni metallituotteisiin ja kodinkoneisiin 1940- ja 1950-luvuilla. Muoviputkien tuotanto käynnistettiin vuonna 1965.[2]

Asko Oyj:n tytäryhtiö Oy Uponor Ab perustettiin vuonna 1982.[2] Yhtiö kasvoi voimakkaasti koko 1980- ja 1990-luvuilla yritysostoin ja laajeni Pohjoismaihin, Eurooppaan sekä Pohjois-Amerikkaan. Vuonna 1988 Uponor laajensi toimintaansa rakennusten lämminvesijärjestelmiin ostamalla kaksi alan suurinta valmistajaa, ruotsalaisen Wirsbon ja saksalaisen Hewingin.

1990-luvulla käynnistyi uusi aikakausi, kun muoviputkista muodostui koko konsernin pääliiketoiminta-alue. Asko alkoi suunnata varoja Uponorin kehittämiseen, luopui tämän ydinalueen ulkopuolisista liiketoiminnoista ja myi kalusteliiketoimintansa Keskolle. Vuonna 2000 kehitys huipentui, kun Oy Uponor Ab fuusioitui emoyhtiönsä Asko Oyj:n kanssa, ja yrityksen nimeksi valittiin Uponor Oyj.

2000-luvulla konsernissa on toteutettu laajoja rakenteellisia uudistuksia, joiden tavoitteena on ollut lisätä tehokkuutta ja kannattavuutta sekä lujittaa Uponorin kansainvälisesti johtavaa asemaa talo- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen toimittajana.

Kilpailuvirasto esti vuoden 2013 alussa Uponorin ja kilpailijansa KWH Groupin suunnitelmat yhdistää yhdyskuntaputkien tuotanto ja markkinointi yhteiseksi Uponor Infra Oy:ksi.[3] Markkinaoikeus kuitenkin hyväksyi yhteisyrityksen perustamisen toukokuussa, minkä jälkeen Uponor Infra Oy aloitti toimintansa 1. heinäkuuta 2013. Uudesta yhteisyrityksestä KWH Groupin omistusosuus oli tuolloin 45 prosenttia.[4]

LiiketoimintaMuokkaa

 
Uponorin kotipaikka on Helsingissä, mutta konsernin pääkonttorin tilat sijaitsevat Vantaan Veromiehessä, aivan Kehä III:n pohjoispuolella.

Uponorin liiketoiminta koostuu kolmesta päätuoteryhmästä, jotka ovat sisäilmastojärjestelmät, käyttövesijärjestelmät ja yhdyskuntatekniikka. Konsernin liiketoiminta on puolestaan jaettu kolmeen segmenttiin, jotka ovat Euroopan talotekniikka, Pohjois-Amerikan talotekniikka ja Uponor Infra.

Uponorin sisäilmastoratkaisuihin kuuluvat lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtoratkaisut uudisrakentamiseen ja saneeraukseen. Uponorin järjestelmiin kuuluvat myös energianjakeluverkostot. Käyttövesijärjestelmiin kuuluvat rakennusten juomavesi- ja muut putkistot, mukaan lukien lämpöpattereiden liitännät muovi- tai komposiittiputkilla. Uponorin yhdyskuntatekniset ratkaisut puolestaan tähtäävät käyttö- ja viemärivesien johtamiseen ympäristöä vahingoittamatta sekä kaupungeissa että haja-asutusalueilla.

OmistusMuokkaa

Uponor Oyj:n suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat (31.3.2019):[5]

  • Oras Invest Oy 24,6 % (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
  • Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 5,3 %
  • Sijoitus­rahasto Nordea Nordic Small Cap 4,6 %
  • Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 2,8 %
  • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,6 %

Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 23,6 %[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Vuosikertomus 2018 (PDF) investors.uponor.com. Uponor Oyj. Viitattu 2.11.2019.
  2. a b Kalevi Laalo: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 214–228. Hämeenlinna: Muoviyhdistys ry, 1990. ISBN 951-9271-23-6.
  3. Kullas, Emilia: Viranomainen tukki infraputket. Talouselämä, 1.3.2013.
  4. Salomäenpää, Minna: Uponorin ja KWH:n yhteisyritys Uponor Infra aloitti yle.fi. 1.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2019.
  5. a b Suurimmat osakkeenomistajat Uponor Oyj. Viitattu 16.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa