Unto Räty (11. marraskuuta 1915 Virolahti1. elokuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen pikakirjoittaja ja eduskunnan pöytäkirjatoimiston päällikkö. Hänellä oli pikakirjoituksen suurmestarin arvo.

Räty kirjoitti ylioppilaaksi Sortavalan lyseosta vuonna 1934. Hän suoritti Helsingissä teologisen erotutkinnon vuonna 1941 ja filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1947. Aluksi hän työskenteli uskonnon ja psykologian opettajana. Vuodesta 1936 hän työskenteli eduskunnan pikakirjoittajana ja talletti muun muassa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin. Eduskunnan pikakirjoituskanslian, joka sittemmin muuttui pöytäkirjatoimistoksi, päällikkönä hän toimi vuosina 1956–1978. Jatkosodassa hän toimi sotilaspastorina.

Unto Räty jatkoi pikakirjoitustehtävissä vielä eläkkeelle jäätyäänkin. Hän opetti Kansanvalistusseuran kirjeopistossa pikakirjoitusta noin 35 vuoden ajan. Vuosina 1966–1979 hän oli Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja sekä 28 vuoden ajan Pikakirjoituslehden päätoimittaja. Yhdessä Leo Kailan kanssa Räty julkaisi vuonna 1966 pikakirjoituksen lyhennysoppikirjan Opi lyhentämään.[1]

Pikakirjoituksen kansainvälisessä järjestössä Interstenossa Räty osallistui kilpailijana Wiesbadenin kongressiin 1961 ja Prahan kongressiin 1963. Hän oli järjestön keskuskomitean jäsen vuosina 1963–1993 ja sai kunniajäsenen arvon Amsterdamin kongressissa 1995.

Lähteet muokkaa

  • Pikakirjoitusmestari talletti sotasyyllisyysoikeudenkäynnin. Helsingin Sanomat, 28.8.2000, s. A10.

Viitteet muokkaa

  1. Leo Kaila: Unto Räty 70 v. Pikakirjoituslehti, 1985, nro 4, s. 13.

Aiheesta muualla muokkaa