Unbinilium
| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Unbinilium | ||||
Tunnus | Ubn | ||||
Järjestysluku | 120 | ||||
Luokka | metalli (ei vahvistettu) | ||||
Lohko | s-lohko | ||||
Ryhmä | 2. Maa-alkalimetalli | ||||
Jakso | 8 | ||||
Löytövuosi | (ei löydetty) | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | (318) | ||||
Orbitaalirakenne | [Og] 8s2 (ennustettu)[1] | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 18, 8, 2 (ennustettu) | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | luultavasti kiinteä | ||||
Muuta | |||||
Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
CAS-numero | 54143-58-7 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Unbinilium tai toiselta nimeltään eka-radium on väliaikainen nimi hypoteettiselle alkuaineelle, jota ei ole kokeellisesti pystytty valmistamaan. Sille on annettu väliaikaiseksi tunnukseksi Ubn ja sen järjestysnumero on 120.
Saksalaiset ja venäläiset tutkijat ovat vuodesta 2007 lähtien yrittäneet valmistaa ainetta plutoniumista ja raudasta sekä uraanista ja nikkelistä siinä onnistumatta. Alkuaine 120 on siksi kiinnostava, että se saattaa kuulua stabiilisuuden saareen. Alkuaineen 120 pitäisi olla saaren raskain alkuaine, olettaen, että atomin ydin on pallomainen.
Alkuaineen puoliintumisaika olisi laskujen mukaan 1–20 mikrosekuntia. Alkuaine kuuluisi maa-alkalimetalleihin ja muistuttaisi todennäköisesti radiumia, mutta metalli olisi vieläkin reaktiivisempi kemiallisesti. Todennäköisiä yhdisteitä olisivat oksidi UbnO ja hydroksidi Ubn(OH)2.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Hoffman, Darleane C. & Lee, Diana M. & Pershina, Valeria: ”luku 14”, Transactinide Elements and Future Elements, s. 1652–1752. (Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos) Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. (englanniksi)