Päällystakki

Päällystakki on muun vaatekerran, myös pikkutakin, päällä pidettävä vaate. Päällystakin väri vaihtelee, juhlapuvun kanssa se on musta, tummanharmaa tai tummansininen.

Miesten päällystakkimuotia vuodelta 1872.

Kangasmateriaali ja vuori vaihtelevat käyttötarkoituksen ja tyyppien mukaan.

1700- ja 1800-luvuilla

Miesten redingote vuodelta 1813.

Pelisse oli 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun ¾-osapituinen kevyt naisten päällysvaate. Myöhemmin siihen saattoi kuulua myös hartiaviitta. Pelisse oli usein reunustettu turkiksilla, silkillä tai satiinilla. Mekkojen hihojen levennyttyä vuoden 1825 jälkeen siitä tuli kuitenkin epäkäytännöllinen ulkovaate, koska mekkojen hihat eivät mahtuneet enää sen alle. Sitä käytettiin kuitenkin vielä jonkin aikaa sisävaatteena. Pelisse on yleinen naistenvaate Jane Austenin teosten roolihahmoilla.

Lyhyt pelisse on muunnos edellisestä. Se on nimensä mukaisesti lyhyt, kyynärpäiden tasalle yltävä, koristeltu hartiaviitta tai takki. Tällaisia käyttivät joskus myös miehet, muun muassa ratsuväen husaarit.

Paletot, ranskalainen sana, joka suomentuu palttooksi (nykyisin myös neuletakiksi) oli takkityyli, jonka universaali suosio kesti läpi 1800-luvun.

Naisten käyttämät versiot poikkesivat muun muassa eri materiaaleista tehdyillä hihansuilla ja pituudessa joka vaihteli ¾-osapituudesta vyötäröpituuteen. Naisten malliin tuli ajan myötä alla olevien vaatteiden hihojen leventyessä myös huppu ja avatut hihat.

Pardessus, suomeksi ”päälle laitettu”, on ulkoisesti kuin paletot, mutta se on tarkoitettu nimenomaan pelkäksi päällystakiksi ja voi olla reunustettu sametilla tai turkiksilla.

Redingote, riding coat tai ratsastuspuku, oli takin ja hameen yhdistelmä, ensimmäinen naisten käyttövaate, jota pidettiin sekä sisällä että ulkona. Se yleistyi sitä mukaa, kun hevosurheilun suosio kasvoi hoveissa 1700-luvulla. 1800-luvulla siitä tuli juhlallisempi muotivaate.

Miesten versio ei liittynyt juurikaan ratsastamiseen, vaan se oli polvipituinen takki (engl. frock coat).

1900-luvulta nykypäivään

Paletot-tyyppi tunnettiin aina 1930-luvulle asti. Siihen mennessä se ehti olla muun muassa osana ensimmäisen maailmansodan saksalaisupseerien vaatetusta.

Anorakki

Pääartikkeli: Anorakki

Moderni duffelitakki.

Anorakki on kevyt hupullinen takki.

Duffeli

Pääartikkeli: Duffelitakki

Belgian Antwerpenin provinssissa sijaitsevasta Duffelin kylästä nimensä saanut materiaali, joka on erityisen painavaa villaa. Perinteinen brittiduffeli on muun muassa ¾-osapituinen, hupullinen ja siinä on neljä puusta tai muusta materiaalista valmistettua puikkoa nappien tilalla.

Duffeli tuli suosituksi sen jälkeen, kun Britannian kuninkaalliset merivoimat jakoi kamelin väristä versiota siitä sotilaidensa talvivaatteeksi toisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen ylijäämätakit tulvivat markkinoille.

Loden

Pääartikkeli: Lodentakki

Nimi tulee materiaalin alkuperäisistä käyttäjistä, tirolilaisista viljelijöistä ja paimenista, joita kutsuttiin nimellä loderer.

Materiaali voi koostua esimerkiksi vuoristo- ja merinolampaanvillasta sekä alpakasta, jotka muodostavat kevyen ja hyvin tuulta, vettä ja rasitusta kestävän kankaan. Lodenin perinteinen ulkonäkö on oliivinvihreä väri, yksi nappirivi ja mahdollisesti myös kovat kaulukset.

Itävallassa Lodenia käytetään myös muihin vaatteisiin esimerkiksi flanellikankaan sijasta, asumallit ja värit vaihtelevat alueiden mukaan. Loden on suosituin edelleen Itävallan ja Baijerin alppialueilla.

Loden oli alun perin köyhän väestön asuste, kunnes arkkiherttua Johann teki siitä esimerkillään koko kansan ja myös muun aateliston asun. Itävallan keisari Frans Joosef I pukeutui myös metsästysretkillään Loden-takkiin.

Mantteli

Mantteli on varsinkin useiden armeijoiden käyttämästä kaksirivisestä pitkästä sarkaisesta päällystakista käytetty nimitys. Mantteli-sana tulee suomenkieleen saksankielen pitkää päällystakkia ja vaippaa tai viittaa tarkoittavasta sanasta der Mantel, joka puolestaan johtuu latinan vaippaa merkitsevästä sanasta mantellum. Venäläiset käyttävät vastaavasta sotilaan pitkästä päällystakista nimitystä sinell -> sinelli.

Nahkatakki

Pääartikkeli: Nahkatakki

Ulsteri

Ulsteri on muun vaatekerran päällä pidettävä löysä ja yli polvien ulottuva pitkä takki, jossa on suuret kaulukset, takahalkio sekä usein myös vyö. Vaatteen nimi tulee alkuperäisestä valmistajasta, Pohjois-Irlannin (Ulsterin maakunnan, joka koostuu yhdeksästä kreivikunnasta) pääkaupungissa Belfastissa sijainneesta Ulster Overcoat Companysta. Ulsteri pohjautuu pitkälti paletot-malliin. Siitä teki maailmankuulun kirjailija Arthur Conan Doylen luoma henkilöhahmo Sherlock Holmes.

Polo coat on 1920-luvulla englantilaisten poolon pelaajien kiertueidensa vapaa-ajanvaatteeksi suunnittelema arkipäiväisempi, kamelinkarvainen takki, joka perustuu ulsteriin. Se sai nimensä sen yhteydessä, kun englantilaiset matkustivat Yhdysvaltoihin pelikiertueelle.

Caraceni on samannimisen italialaisen räätäliyhtiön juhlallinen versio ulsterista, jossa on läppätaskut ja ei vyötä. Alain Delon käytti sitä elokuvassa Ensimmäinen yö kanssasi (1972).

Tikkitakki

Pääartikkeli: Tikkitakki

Takki, jossa on useimmiten näkyvä, esimerkiksi vinoneliön muotoinen koristeellinen tikkiommelkuvio kankaan poikki. Tikkikangas voi olla esimerkiksi sisäpuolelta puuvillaa, ulkopuolelta vettä hylkivää kangasta ja täytteenä vanua.

Trenssi

Pääartikkeli: Trenssi

Alun perin armeijan sadetakki (engl. trench coat ’juoksuhautatakki’); vyöllinen, pitkä, tiiviistä, mahdollisesti kyllästetystä kankaasta valmistettu päällystakki, esimerkiksi popliinitakki.

Vahakangastakki

Pääartikkeli: Vahakangastakki

Vahakangastakki on puuvillasta valmistettu päällystakki tai sadetakki, joka on käsitelty vahalla veden- ja tuulenpitäväksi sekä likaa hylkiväksi.

Aiheesta muualla

• Loden Steiner, tunnettu Itävaltalainen Loden-valmistaja (englanniksi)
• Burberry (englanniksi)
• Keikari-sivuston päällystakkimallien esittely
• Dictionary: Duffle (Arkistoitu – Internet Archive), Loden, Pelisse, Polo coat (Arkistoitu – Internet Archive) ja Ulster (englanniksi)