Ulrik Karl Stierneld
Ulrik Karl Stierneld (12. kesäkuuta 1751 Turku – 9. maaliskuuta 1816 Vallentuna[1]) oli ruotsalainen upseeri ja aatelinen, joka tuli tunnetuksi vuonna 1775 surmattuaan vastapuolensa Köyliön Kuninkaanlähteellä käydyssä kaksintaistelussa.
Elämä muokkaa
Turun ruotsalaiseen seurakuntaan syntyneen Ulrik Karl Stierneldin vanhemmat olivat hovioikeuden varapresidenttinä toiminnut ruotsalainen virkamies Lars Stierneld ja hänen ensimmäinen puolisonsa Sara Katarina Hacker. Stierneld oli ylioppilaana Turun ja Uppsalan yliopistoissa, kunnes liittyi armeijaan tykistökadetiksi vuonna 1769. Vuotta myöhemmin hän palveli kuninkaallisen henkirakuunarykmentin korpraalina ja vuodesta 1771 lähtien henkivartiokaartin drabanttina.[1]
Kesällä 1775 Ruotsin kuningas Kustaa III teki Suomen vierailun, jonka aikana hän pysähtyi juhannusaattona Köyliön Kuninkaanlähteellä tarkistamssa paikalle leiriytyneen henkirakuunarykmentin harjoitukset. Kuninkaan poistuttua illalla majapaikkaansa, kävivät Stierneld ja toinen henkivartiosotilas Arns Gabriel Grüner kaksintaistelun. He olivat ilmeisesti riitaantuneet tavoitellessaan nuoren paikallisen naisen suosiota. Stierneld selvisi kaksintaistelusta voittajana ja kuollettavia miekaniskuja saanut Grüner haudattiin parin päivän kuluttua Köyliön kirkkoon.[2]
Koska kaksintaistelut olivat Ruotsissa kiellettyjä, päätti Stierneld paeta sotaoikeuden tuomiota Venäjälle. Hän palveli aluksi kornettina venäläisessä rakuunarykmentissä, kunnes kesällä 1780 matkusti Keski-Eurooppaan suomalaisen tiedemiehen Anders Lexellin matkakumppanina. Saksassa Stierneld värväytyi luutnantiksi ranskalaiseen Hesse-Darmstadtin jalkaväkirykmenttiin.[3]
Vuonna 1784 Stierneld anoi Ranskan kuningatarta Marie Antoinettea pyytämään Kustaa III:lta lupaa palata Ruotsiin, mikä hänelle myönnettiinkin. Stierneld asettui Vallentunan pitäjän Vadan kylästä vuokraamaansa Stora Benhammarin kuninkaankartanoon, kun oli oikeudenkäynnissä menettänyt oman perintötilansa veljelleen. Myöhemmin hän aiheutti huolimattomuudellaan erään torpparin kuoleman ja teki rangaistuksen välttääkseen itsemurhan vuonna 1816. Naimattomana kuollut Stierneld haudattiin Södertäljen Pyhän Ragnhildin kirkon hautausmaalle Hackerin sukuhautaan.[4] Hänen veljensä Samuel Stierneld oli henkivartiosotilas ja myöhempi valtiopäivämies, joka syyllistyi henkirikokseen ampuessaan rengin vuonna 1785. Ulrik Karlin tavoin myös Samuel pakeni ulkomaille.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Ulrik Karl Stierneld. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 4.4.2016.
- ↑ Kauko, Saana: ”Kuninkaanlähdettä kannattaa vaalia”, artikkeli teoksessa Köyliist 12: Kansallismaiseman kainalossa, Köyliö-seura ry, Köyliö 2014. ISBN 978-952-68041-2-5. Teoksen verkkoversio
- ↑ Sten, Johan: A Comet of the Enlightenment. Anders Johan Lexell's life and discoveries, s. 180. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2015. ISBN 978-3-319-00617-8. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Stierneld nr 1318 TAB 3 3.5.2014. Adelsvapen. Viitattu 4.4.2016.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Samuel Stierneld. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 4.4.2016.