Avaa päävalikko

Työsuhdeturva tarkoittaa työntekijälle säädettyä turvaa työn lainvastaista menettämistä kohtaan.

Työsuhdeturva muodostuu laajasta kokonaisuudesta sisältäen työntekijän irtisanomis- ja purkusuojan sekä irtisanomisaikoja ja lomauttamista koskevat säännökset, kuten työnantajan ja työntekijän väliset yhteistoimintaneuvottelut, velvollisuuden selvittää työntekijän uudelleensijoittamis- ja kouluttamismahdollisuudet ennen työsuhteen päättämistä, mahdolliset korvaukset laittomista irtisanomisista ja työntekijän takaisinottovelvollisuuden eräissä tilanteissa. Menettelysäännöksiin sisältyvät muun muassa työntekijän kuulemista ja varoituksen antamista koskevat vaatimukset.

VaikutuksiaMuokkaa

Tuottavuuden kasvuMuokkaa

Tutkimusten mukaan irtisanomisen helpottaminen parantaisi työntekijöiden tuottavuutta ja voisi siten nostaa palkkoja.[1] Tätä mieltä olivat myös useimmat suomalaiset ekonomistit Ekonomistikoneessa. Myös luova tuho tehostuisi. Professori Klaus Kultti oli toista mieltä: kun myös heikommin tuottavat pääsevät töihin, se laskee työntekijöiden keskiarvoa (ja korkein keskiarvo saataisiin, kun vain tuottavin tekisi töitä).[2]

TyöttömyysMuokkaa

Toimittaja Paavo Teittisen mukaan irtisanomisen helpottaminen ei juuri vaikuttaisi kokonaistyöllisyyteen mutta parantaisi työn tuottavuutta ja huono-osaisten mahdollisuuksia työllistymistä.[1] Suomalaisekonomisteista (Ekonomistikone) kuitenkin 49 % katsoo, että työllisyys paranisi ja vain 13 %, että se ei paranisi. Professori Tom Berglundin mielestä yritysten ei tarvitsisi niin kauan empiä, työllistääkö jonkun vai ei. Palkansaajien Tuomas Kososen mukaan asia on epävarma, koska irtisanomisetkin lisääntyisivät. Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarisen mukaan empiirinen todistusaineisto puoltaa työttömyyden vähenemistä. Osa epävarmoistakin katsoi sen ainakin lyhentävät työttömyysjaksoja, helpottavan työllistymistä ja vähentävän nuorten työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä.[3]

Joidenkin tutkimusten mukaan korkea työsuhdeturva voimistaa työntekijöiden jakoa sisäpiirityöläisiin ja ulkopiirityöläisiin ja nostaa työntekijöiden kynnystä työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Monien tutkimusten mukaan työsuhdeturva näyttäisi heikentävän muiden kuin parhaassa työmarkkinaiässä olevien miesten työllisyyttä. Korkea työsuhdeturva lisää pitkäaikaistyöttömyyttä, naisten ja nuorten työttömyyttä ja määräaikaisten työsuhteiden määrää.[4]

Työpaikkojen suojeleminen irtisanomisilta pidentää työttömyyskausia sekä teoreettisten että empiiristen tulosten mukaan ja näyttää myös lisäävän työntekijöiden turvattomuutta. Työttömyyskorvaukset näyttävät olevan vähemmän haitallinen työntekijöiden suojelemisen muoto, vaikka ne heikentävätkin kannustimia. Eroraha (irtisanomiskorvaus) on puhdas tulonsiirto yritykseltä työntekijälle, mutta muut toimet kuten irtisanomisproseduurin kustannukset, oikeuskulut ja irtisanomisajat tuottavat suoranaista hyvinvointitappiota (deadweight costs).[5]

Marginaaliryhmien työllisyysMuokkaa

Tutkimustiedon valossa irtisanomisten helpottaminen parantaisi heikko-osaisten mahdollisuuksia työllistyä. Tämä kattaisi monenlaisia marginaaliryhmiä, esimerkiksi syrjäytyneiden, nuorten, lasta kotona hoitavien ja muiden työmarkkinoille tulevien. Ammattiliitoissa heidän äänensä kuuluu heikosti tai ei lainkaan, esimerkiksi työttömistä työnhakijoista vain 40 % kuului keskusjärjestöjen liittoihin. Loput ovat yleensä nuorempia, pienituloisempia ja heikommin koulutettuja ja heidän työhistoriansa on rikkonaisempi.[1]

Työttömyyden keston kasvuMuokkaa

Blanchard ja Portugal (2000) arvioivat, että irtisanomissuoja ei vaikuta työttömyyden määrään, vain pidentää sen kestoa.[6]

Lazearin tutkimus puolestaan viittaa siihen, että myös työttömyyden määrä kasvaisi, esimerkiksi erorahan nostaminen nollasta kolmeen kuukauteen lisäisi työttömyyttä 5,5 % ja vähentäisi työllisten osuutta 1 %:lla.[7]

Työpaikan turvattomuusMuokkaa

Euroopan maissa työpaikka koetaan sitä turvattomammaksi mitä enemmän työpaikkoja suojellaan laeilla. Tällaisten irtisanomista vaikeuttavien lakien katsotaan myös vähentävän rekrytointeja: ne rakentavat muurin työllisyyden ja työttömyyden väliin, minkä vahvistavat sekä teoreettiset mallit että suurin osa empiirisistä tutkimuksista.[5]

Työpaikkojen suojeleminen ja työntekijöiden turvattomuus olivat vuosituhannen vaihteessa Etelä-Euroopan maissa voimakkaampia kuin Pohjoisessa.[5]

PalkkatasoMuokkaa

Lazearin mukaan irtisanomissuoja laskee vastaavasti palkkatasoa.[7] Leonardi ja Pica (2006) totesivatkin Italian vuonna 1990 toteuttaman irtisanomissuojan kiristyksen vähentäneen aloituspalkkoja 6 %.[8]

Työmarkkinoiden vapauttaminenMuokkaa

Työ- ja tuotemarkkinoiden sääntely korreloivat vahvasti keskenään, ja näyttää siltä, että työmarkkinoiden vapauttaminen tehoaa paremmin, jos samalla vähennetään tuotemarkkinoidenkin sääntelyä.[9]

Myös Kugler ja Pica (2003) saivat vastaavia tuloksia: Italiassa uusien yritysten vaikeus tulla tuotemarkkinoille ehkäisee työmarkkinasääntelyn purkamisen hyötyjä.[10] Similar results are obtained by Koeniger and Vindigni (2003).[11]

Työmarkkinoiden jakautuminenMuokkaa

Osa tutkijoista katsoo, että työsuhdeturva jakaa työmarkkinat sisä- ja ulkopiireihin. Ulkopiiriin kuuluu lähinnä nuoria, naisia, rotuvähemmistöjä ja vähiten osaavia työntekijöitä.[12]

Muut joustotMuokkaa

Tiukka työsuhdesääntely johtaa muiden joustojen lisääntymiseen, esimerkiksi työtuntien määrän.[13]

"Tanskan malli"Muokkaa

Tanskassa on vallinnut pitkään hyvin korkea työllisyys. Siellä irtisanominen on helppoa, mikä vastaavasti tekee työllistymisen helpommaksi.

"Tanskan SAK":n (LO) pääekonomisti Jan Kaeraa Rasmussenin mukaan Tanskan "talous on joustava ilman, että joustavuus luo suurta eriarvoisuutta yhteiskunnassa. - - Lyhyet irtisanomisajat luovat vauhtia työvoimamarkkinoille." [14]

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa: irtisanomisaikaa ei ole. Tavoitteena on, että työllistämispäätös ei tuntuisi työnantajista liian suurelta riskiltä. Näin Tanskassa on paljon pienyrityksiä[15]. Työntekijän laatua ja sopivuutta on näet vaikea arvioida ennalta ja työvoiman kysyntä voi yhtäkkiä vähentyä, joten korkea irtisanomissuoja nostaisi työllistämiskynnystä. Myös ammattiliitot arvioivat helpon irtisanomisen laskevan työllistämiskynnystä.[16]

NäkemyksiäMuokkaa

Kyselyiden mukaan kansa hyväksyisi laajasti irtisanomisen helpottamisen. Esimerkiksi vuonna 2018 puolet suomalaisista halusi helpottaa irtisanomista henkilöperustein ja kolmasosa vastusti.[17]

Helsingin Sanomien mukaan ay-liike vastustaa helpotusta siksi, että he ovat töissä olevien asialla eivätkä kansantalouden tai työttömien, vaikka uudistus helpottaisi työllistymistä ja siirtäisi työntekijöitä sinne, missä heidän osaamistaan tarvittaisiin enemmän.[18]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Paavo Teittinen HS: Kiistelty irtisanomisten helpottaminen auttaisi niitä suomalaisia, joiden ääni ei kuulu ay-pöydissä Helsingin Sanomat. 8.9.2018.
  2. Ekonomistien enemmistö: Irtisanomisen helpottaminen nostaa tuottavuutta Ekonomistikone. 5.9.2018.
  3. Suuri osa ekonomisteista uskoo irtisanomissuojan heikentämisen kasvattavan työllisyyttä Ekonomistikone. 5.9.2018.
  4. Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin, Jutta Moisala, Jukka Pekkarinen, Heikki Taimio, Juhana Vartiainen, Palkansaajien tutkimuslaitos, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 21/2004, sivut 241, 244-245 ja 54
  5. a b c Job Security and Job Protection, CEP Discussion Paper No 678, February 2005, Andrew Clark and Fabien Postel-Vinay. CEP on Britannian työ- ja elinkeinoministeriön alaisen ESRC:n tutkimuskeskus. Tiivistelmä sekä sivut 1-2 ja 27-28 ja kuvio 2.
  6. Blanchard, O. and Pedro Portugal (2000): What hides behind an unemployment rate: Comparing Portuguese and U.S. labor markets. The American Economic Review, Vol. 91, No. 1. (Mar., 2001), pp. 187-207.
  7. a b Lazear, Edward P. (1990): Job Security Provisions and Employment. The Quarterly Journal of Economics, Vol. 105, No. 3. (Aug., 1990), pp. 699-726.
  8. Leonardi, Marco and Giovanni Pica (2006): Effects of Employment Protection Legislation on Wages: a Regression Discontinuity Approach. IZA Working Papers. Downloadable [1].
  9. Nicoletti, Giuseppe; Stefano Scarpetta and Olivier Boylaud (2000): Summary Indicators of Product Market Regulation with an Extension to Employment Protection Legislation. OECD Economics Department Working Papers NO. 226, April 13, 2000, p.51. Downloadable [2]
  10. Kugler, Adriana and Giovanni Pica (2003): Effects of Employment Protection and Product Market Regulations on the Italian Labor Market. Journal of Economic Literature, November 12, 2003, p. 7. Downloadable [3].
  11. Koeniger, Winfried and Andrea Vindigni (2003): Employment Protection and Product Market Regulation. IZA WZB Economics Seminar Series. July 28, 2003. Downloadable [4].
  12. Barone, Andrea (2001): Employment protection legislation: a critical review of the literature. Taken from www.cesifin.it [5].
  13. Abraham K.G. and Houseman S.N.(1994): Does Employment Protection Inhibit Labour Market Flexibility? Lessons from Germany, France and Belgium. In Blank R.M. (ed.) Social Protection versus Economic Flexibility: Is there a trade-off?. The University of Chicago Press, (1994)
  14. Helsingin Sanomat 23.6.03
  15. Mikä ihmeen Tanskan malli? Helsingin Sanomat 22.2.2007
  16. Jotain hyvää Tanskanmaasta?, Talouselämä 3.6.2005
  17. Pärstäkerroinpotkuilla ei voiteta vaaleja Iltalehti. 14.09.2018.
  18. Uudistus voi olla perusteltu, vaikka perustelu olisi huono Helsingin Sanomat. 16.9.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa