Tuvan lippu on Venäjälle kuuluvan Tuvan tasavallan tunnus. Se otettiin käyttöön 18. syyskuuta 1992. Lipun on suunnitellut Oyun-ool Sat. Tuvan lippu koostuu kahdesta vaaleansinisestä vaakatasossa olevasta puolisuunnikkaasta ja vaaleansinisestä viivasta, jota ympäröivät valkoiset viivat. Lipun vasemmassa päässä on keltainen kolmio.

Tuvan tasavallan lippu

Värien merkitys

muokkaa

Tuvan lipun väreillä on omat merkityksensä, jotka ovat tärkeitä Tuvan asukkaille ja heidän kulttuurilleen. Valkoiset viivat kuvaavat hopeaa ja hyvyyttä. Keltainen väri kuvaa kultaa ja buddhalaisuutta. Vaaleansiniset kentät kuvaavat moraalia ja paimentolaisia sekä Tuvan taivasta. Sininen viiva puolestaan kuvaa kahden joen Bii-Khemin ja Kaa-Khemin yhtymistä Ulug-Khemiksi (Jenisei) maan pääkaupungin Kyzylin luona.

Tuvan aiemmat liput

muokkaa
 
Tuvaanien kansantasavallan vuosina 1926–1930 käytössä ollut lippu.
 
Tuvaanien kansantasavallan vuosina 1933–1941 käytössä ollut lippu.
 
Tuvan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu vuosina 1978–1992.

Tuvalla on ollut kaikkiaan seitsemän erilaista lippua, joita on käytetty Tuvan historian eri vaiheissa vuosina 19211991.

Itsenäisyyden ajan liput:

  • Vallankumouksellisen kansanpuolueen lippu, 1921
  • Tuvaanien kansantasavallan lippu, 1926–1930
  • Tuvaanien kansantasavallan lippu, 1933–1941
  • Tuvaanien kansantasavallan lippu, 1941–1943
  • Tuvaanien kansantasavallan lippu, 1943–1944

Neuvostoliiton ajan liput:

  • Tuvan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu, 1961–1978
  • Tuvan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu, 1978–1992

Aiheesta muualla

muokkaa