Tuusulanjoki
Tuusulanjoki (alajuoksullaan nimeltään myös Lillån[3]) on Tuusulanjärven laskujoki ja Vantaanjoen vasemmanpuoleinen sivujoki. Se alkaa Tuusulanjärven eteläpäästä, Hyrylän ja Koskenmäen välistä ja laskee Vantaanjokeen Vantaalla Kiilan ja Lapinkylän rajalla. Joki on noin 15 kilometrin pituinen[4] ja virtaa koillisesta lounaaseen. Se on suurimmaksi osaksi Tuusulan kunnan, alajuoksullaan kuitenkin Vantaan kaupungin alueella. Sen varrella sijaitsevat Lahela ja Ruotsinkylä.
| Tuusulanjoki Lillån |
|
|---|---|
 Tuusulanjoki Ruotsinkylän Myllykylässä |
|
| Alkulähde |
Tuusulanjärvi, Koskensilta |
| Laskupaikka |
Vantaanjoki |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 15 km |
| Alkulähteen korkeus | 36.85 … 37.80[1] m |
| Valuma-alue | 128[2] km² |
Joen alkukohdassa on vuonna 1959 rakennettu pato.[5] Joessa on useita koskia.[4]
Tuusulanjoki on pitkässä kallioperän murroslaaksossa, joka syntyi miljoonia vuosia sitten suuren maanjäristyksen seurauksena. Samassa laaksossa ovat myös Tuusulanjärvi sekä Espoon Pitkäjärvi ja sen laskujoki, Espoonjoki.[6] Viimeisen jääkauden jälkeen laakso oli merenlahtena, josta Tuusulanjärvi kuroutui noin 9000 vuotta sitten.[5]
Tuusulanjoen laaksoa pidetään arvokkaana kulttuurimaisemana.[7] Lahelassa suuri osa entisistä peltoaukeista on muutettu asuntoalueista, mutta laakson Ruotsinkylässä sijaitseva eteläosa muodostaa edelleen maakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden. Siellä on laajoja viljelysmaisemia, joissa hallitsevassa asemassa ovat vanhat tilakeskukset ja Johannisbergin kartano.[8] Nykyisen ilmeensä alue on kuitenkin saanut vasta 1800- ja 1900-luvuilla; sitä ennen pellot olivat huomattavasti pienempiä.[7]
Uudenmaan ympäristökeskuksen, Tuusulan kunnan ja Keski-Uudenmaan Veden (KUVESI) toimesta Tuusulanjoella suoritettiin kunnostustöitä vuosina 2006-2009. Tällöin jokea ruopattiin, rantoja vahvistettiin, rakennettiin uimarantoja ja maisema-altaita sekä koskimaisia pohjakynnyksiä ja kiveyksiä.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ Tuusulanjärvi JärviWiki. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Vantaanjoen vesistöalue Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Sinikka Rantalainen: ”Lillån alajuoksun jokikäytävä”, Selvitys puroluonnon täydennyskohteista vuoden 2020 yleiskaavaa varten. Vantaan kaupunki, 2019. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Tuusulanjoki & Vantaankoski melontareitit.com. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ a b Juuso Pikkarainen: Mitä tässä silloin: Tuusulanjärven ja -joen muodot ovat muinaista perua. Keski-Uusimaa, 16.6.2022. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Järven historia: järvi ennen ihmistä tuusulanjarvi.org. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ a b Tuusulanjokilaakso ilmasta Tuusulan kunta. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Panu Savolainen: ”Tuusulanjoki”, Kulttuurimaisema ja rakennuskanta, s. 7. Tuusulan kunta, 2014. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Vesistöt: Tuusulanjoki Keski-Uudenmaan vesi Kuntayhtymä. Viitattu 3.7.2024.