Turun Seudun Vesi
Turun Seudun Vesi Oy on vuonna 1974 perustettu osakeyhtiö, joka perustettiin, jotta Turun seudun asukkaille ja yrityksille saataisiin parempilaatuista raakavettä[1]. Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtajana toimi vuoteen 2014 saakka DI Jyrki Valtonen[2] ja tällä hetkellä FT Aki Artimo.
Aiemmin Turun vesihuollosta vastasi erityisesti Turun vesilaitos, jonka aikana vettä Aurajokeen alettiin siirtää Paimionjoesta vuonna 1964 ja Vähäjokeen 1980-luvun alussa rakennetusta Maarian altaasta. Turun vesilaitos kehitti myös jäteveden käsittelyä Aurajoen veden laadun parantamiseksi.
Pyhäjärvi-hanke
muokkaaMonta vuotta kestäneiden valmisteluiden jälkeen päädyttiin suunnitelmaan, jonka mukaan vettä olisi siirretty Pyhäjärvestä Yläneen kunnasta vedenottoputkella Alastaron Virttaankankaalle, jossa vesi olisi laskettu maahan ja tehty ns. keinopohjavettä. Vesi olisi nostettu kaivoista ja kuljetettu putkilinjassa kantatien 41 linjausta seuraten etelään Auran kuntaan, josta edelleen valtatien 9 suuntaa seuraten Liedon kautta Turkuun. Tämä tehtiin sen takia, että Aurajoen vesi oli talousveden tekoon jonkin verran sameaa eikä sen määräkään ollut kovin riittävä kuumina ja kuivina kesinä.lähde? Vuonna 1993 Turun kaupunginvaltuusto kaatoi hankkeen[3], jolloin Raisio ja Naantali irtautuivat yhtiöstä[4]. Hankkeen selvityksiin kului runsaat 20 miljoonaa markkaa (n. 3,5 miljoonaa euroa).[5]
Virttaankankaan tekopohjavesihanke
muokkaa
Turun kaupunginvaltuusto päätti 13.12.1999, että raakavettä hankitaan tulevaisuudessa Kokemäenjoesta tekopohjavetenä.[6] Virttaankaankaan vedenottamon aiesopimus allekirjoitettiin vuonna 2000. Aiesopimuksen allekirjoittivat Turun Seudun Veden osakaskuntien lisäksi Raision-Naantalin vesilaitos ja Paraisten kaupunki. Projektin arveltiin olevan valmis vuonna 2007 ja sen kustannuksiksi laskettiin 450 miljoonaa markkaa (n. 75 miljoonaa euroa).[3] Vuonna 2008 hankkeen kustannusarvio oli 170 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Valtosen mukaan Virttaankankaan vedenottamo tuottaisi juomavettä Turun seudun asukkaille vuonna 2011.[7] Kesällä 2008 laiva toi ensimmäisen erän valtavia vesiputkia Ranskasta. Putket ovat 1,2 m x 8 m. Niiden kokonaishinta on yli 50 milj. euroa. Vedenottamo otettiin käyttöön 13.12.2011.[8]
Vesi otetaan Huittisista Kokemäenjoen ja Loimijoen yhtymäkohdan yläpuolelta, josta se johdetaan parin kilometrin päässä olevaan esikäsittelylaitokseen. Esipuhdistettu vesi imeytetään 30 kilometrin päässä Loimaalla sijaitsevaan Virttaankankaan harjuun. Suodatettu pohjavesi johdetaan Turkuun Saramäessä sijaitsevaan kalliosäiliöön, jonka tilavuus on 64 000 m³, josta vesi johdetaan edelleen kuntien jakeluverkostoihin. Käyttöön otettavan veden määrä on korkeintaan 0,7 prosenttia joen virtaamasta. Yhtiön osakaskunnat ovat varanneet itselleen vettä yhteensä 105 000 m³ vuorokaudessa.[9]
Virttaan seudun asukkaat vastustivat vesihanketta, koska he pelkäsivät pohjaveden pilaantumista, elinkeinojen vaaraantumista ja suojelusta aiheutuvia kustannuksia.[10] Tekopohjavesilaitos sai ympäristöluvan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta joulukuussa 2005. Maaliskuussa 2007 Vaasan hallinto-oikeus teki ratkaisuun vain vähäisiä muutoksia, minkä jälkeen laitosalueen rakennustyöt Virttaalla aloitettiin. Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan 12 hankkeen vastustajalle, mutta päätti elokuussa 2008 hylätä tai jättää tutkimatta suurimman osan lupaa koskevista valituksista ja muuttaa joitain ympäristölupaviraston määräyksiä.[11] Virttaankankaan vesi osoittautui arseenipitoiseksi, ja siksi Kokemäenjoen vettä tarvitaan laimentamaan myrkkypitoisuutta[12].
Aiheesta muualla
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Pekka Ruola: Turun vesi valtuuston päätöksen mukaista. Turun Sanomat, 25.7.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Turun Seudun Vesi: Yhteystiedot turunseudunvesi.fi. Viitattu 14.4.2009.
- ↑ a b Jari Heino: Turun seudun asukkaille tekopohjavettä vuonna 2007. Turun Sanomat, 9.2.2000. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jukka Vehmanen: Vesioikeus romutti Turun vedenoton Pyhäjärvestä. Turun Sanomat, 18.9.1997. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jarkko Pohjola: Kunnat harkitsevat Turun Seudun Vesi Oy:n alasajoa. Turun Sanomat, 17.12.1997. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Heikki Ala-Nissilä: Turku käynnisti Kokemäenjoen vesihankkeen vastustuksetta. Turun Sanomat, 14.12.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ossi Rajala: Turun seudun vesihanke kallistuu muttei viivästy. Turun Sanomat, 28.11.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Virttaankankaan tekopohjavesilaitos 10 vuotta Turun seudun vesi.
- ↑ Turun Seudun Vesi: Tekopohjavesijärjestelmä (Myös alasivut.) turunseudunvesi.fi. Viitattu 14.4.2009.
- ↑ Heikki Ala-Nissilä: Tekopohjavesilaitosta ei haluta kotiharjulle: Alastaron "aboriginaalit" osoittivat mieltä. Turun Sanomat, 30.8.2000. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jari Heino: Korkein hallinto-oikeus torppasi valitukset tekopohjavesihankkeesta. Turun Sanomat, 14.8.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Virttaan tekopohjavedessä arsenikkia Turun Sanomat. 14.4.2012. Arkistoitu 4.8.2018. Viitattu 4.8.2018.