Tuppeensahattu lauta
Tuppeensahattu lauta eli tuppilauta on lautatavaraa, jossa puuta ei särmätä, vaan sen arvokas pintapuu tulee hyödynnettyä[1]. Tuppeensahaamista kutsutaan myös läpisahaamiseksi. Peruslauta on työstetty neljältä sivulta eli se on särmätty, mutta tuppeensahatussa laudassa särmiä ei ole tehty. Tämän vuoksi laudan leveys voi vaihdella pituussuunnassa, jolloin vierekkäin ladottujen lautojen väliin jää rakoja. Lauta on hinnaltaan yleensä normaalia kalliimpaa ja sitä käytetään lähinnä koristepuuna esimerkiksi saunaosastoissa ja metsästysmajoilla[2] sekä puusepänteollisuudessa.[3]
Pitkospuiden yleisin puumateriaali on tuppeensahattu yli seitsemäntuumainen mäntylankku.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Puuteknologia/Jalostettu puutavara/Sahatavara Taideteollinen korkeakoulu. Arkistoitu 15.8.2007. Viitattu 7.10.2009.
- ↑ Tällaista on tuppeensahattu lauta. Iltalehti. 29.9.2009. Arkistoitu 29.3.2010. Viitattu 30.9.2009.
- ↑ Tuppeen sahaus? Siis mistä Vanhanen puhui? Aamulehti. 29.9.2009. Arkistoitu 3.10.2009. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Rajala, Pekka: Nykyaika jäytää pitkospolustojakin. Ilkka. 8.6.2011. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.6.2011.
Aiheesta muualla muokkaa
- Tuppeensahattu 22mm lauta, pelkkahirren pintalauta Tamminiemen Saha ja Höylä. Viitattu 1.9.2020. (Kuvia.)