Tupolevin veljekset
Tupolevin veljekset (tunnetaan myös nimellä kikkelikortti) oli tiedotusvälineiden tunnetuksi tekemä nimitys työmarkkinajohtajien joukolle, joka lähetti tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa erikoistutkijana toimineelle Marianne Laxénille vuonna 1990 kuuluisaksi nousseen ranskalaisen pornografisen postikortin.[1] Kortissa luki ranskaksi ”Vive les hommes” eli ”Eläköön miehet”.[2]
Tupolevin veljekset, joihin kuuluivat valtakunnansovittelija ja entinen STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini, Liiketyönantajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Pellikka, johtaja Stig-Erik Leiponen, Teknisten Liiton puheenjohtaja Tenho Olin, Erorahaston toimitusjohtaja Jarmo Tammenmaa ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mauri Moren, olivat saaneet idean kortin lähettämisestä pitkän aterian aikana Hotelli Kalastajatorpalla.[1]
Miehet lähettivät myös pääministeri Harri Holkerille alastonta naista esittävän postikortin, jossa oli teksti ”tahtoo keppiä ja porkkanaa”.[1]Tenho Olin oli ostanut kortit Amsterdamin matkan aikana.[1]
Kortissa oli kuvattu peniksiä, joita kohti alaston nainen putoaa rintaliivit laskuvarjona. Kortissa oli teksti Palkkaerot poistettava, keskitytään olennaiseen. Miehet allekirjoittivat kortin ”Tupolevin veljesten säätiö”, mutta laittoivat alle myös omat nimensä.
Laxén toi asian julkisuuteen, ja kortin lähettäjien erottamista vaadittiin kansalaisadressilla, jonka allekirjoitti 3 800 naista ja 500 miestä. Tapauksesta nousi kohu lehdistössä, ja postikortti jäi Suomen historiaan. Lehtien yleisönosastoilla korttia paheksuttiin laajasti, mutta jotkut asettuivat kortin lähettäjienkin puolelle.
Reini pyysi televisiossa korttia anteeksi, mutta muut kortin allekirjoittajat eivät tulleet julkisuuteen. Kortista noussut kohu vauhditti osaltaan keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisten asemasta työmarkkinoilla.
Vuonna 2013 entinen valtioneuvostossa työskentellyt kansliaministeri Ilkka Kanerva kertoi, että hän oli toiminuttanut kirjeen Tupolevin veljesten toiveesta Laxénin lokerikkoon valtioneuvoston kansliaan, jossa Laxénilla oli työhuone.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Kuka piirsi vuonna 1990 kohauttaneen pornahtavan kortin? Torsti tietää Sunnuntai. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.7.2019.
- ↑ Kikkelikortti kirvoitti keskustelua tasa-arvon tilasta Suomessa Elävä Arkisto. Yleisradio. Viitattu 07.03.2013.
- ↑ Kanerva myönsi olevansa "kikkelikortin" kuriiri IS Kotimaa. Ilta Sanomat. Viitattu 4.1.2018.