Tuomo Suntola
Tuomo Suntola (s. 1943 Tampere) on suomalainen fyysikko ja tekniikan tohtori, joka on tunnettu erityisesti atomikerroskasvatuksen (engl. atomic layer deposition, ALD, aiemmin engl. atomic layer epitaxy, ALE) keksijänä ja kehittäjänä.[1][2] Tästä kemian tekniikkaan liittyvästä keksinnöstä hänelle myönnettiin miljoonan euron suuruinen Millennium-palkinto toukokuussa 2018. Atomikerroskasvatus on mahdollistanut muun muassa aiempaa tehokkaammat, pienemmät ja pienienergisemmät mikroprosessorit sekä muistipiirit ja täten taskuun mahtuvat tietokoneet; älypuhelimet.[3]
| Tuomo Suntola | |
|---|---|
 Tuomo Suntola vastaanotti Millenniumpalkinnon vuonna 2018. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1943 (ikä 80–81) Tampere |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | keksijä, johtaja |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Teknillinen korkeakoulu (DI 1967; TkL ja TkT 1971) |
| Väitöstyön ohjaaja | Tor Stubb |
| Instituutti | Picosun Oy, Fortum Oyj, Mikrokemia Oy, Lohja, Instrumentarium, VTT |
| Tutkimusalue | useita, kuten atomikerroskasvatuksen keksiminen ja äärimmäisen ohuiden kalvojen ja puolijohteiden tuottaminen ko. tekniikalla |
| Tunnetut työt | atomikerroskasvatus ja siihen tarvittavat ALD-reaktorit; Humicap-kosteusmittausanturi, elektroluminenssinäytöt |
| Palkinnot | useita, muun muassa Millennium-teknologiapalkinto (2018) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Opinnot ja työura
muokkaaSuntola kävi koulua Turussa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1962. Seuraavana vuonna hän ryhtyi opiskelemaan Teknillisessä korkeakoulussa. Hänen diplomityönsä (1967) käsitteli tutkapaikantimissa käytettyjä mikroaaltoalueen Schottky-diodeja. Jatko-opinnoissaan hän paneutui ohutkalvotekniikalla valmistettujen kytkinten toimintaperiaatteeseen ja valmistui vuonna 1971 aihepiiriin liittyvillä tutkimuksilla tekniikan lisensiaatiksi ja tohtoriksi. Hänen englanninkielinen väitöskirjansa oli otsikoitu Electrical Conduction and Switching in Chalcogenide Thin Films.[2] Suntola luennoi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (TTKK) puolijohdefysiikkaa vuosina 1972–1978 ja on toiminut saman yliopiston fysiikan dosenttina vuodesta 1975.[4]
Suntola työskenteli perustutkintonsa jälkeen tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa ja VTT:ssa vuosina 1968–1973. Keskeisen osan hänen työtään muodosti Vaisala Oyj:lle tilaustutkimuksena suunnitellun Humicap-kosteusanturin kapasitiivisen mittauselementin kehittäminen 1970-luvun alkuvuosina.[5][4] Hän siirtyi kutsuttuna Instrumentarium Oy:n ja Oy Lohja Ab:n palvelukseen (1974–1987). Hän esitteli vuonna 1974 atomikerroskasvatuksen (ALD < engl. Atomic layer deposition) periaatteet ja kehitti menetelmän käytännön soveltamiseen eli ohutkalvojen valmistukseen sopivia ALD-reaktorilaitteita. Hän kehitti työtovereineen elektroluminenssinäyttöjä.[4][6] Suntola toimi tämän jälkeen Mikrokemia Oy:n toimitusjohtajana (1987–1997) ja oli pääasiantuntijana Fortum Oyj:ssä (1997–2003). Suntola siirtyi eläkkeelle vuoden 2004 alussa. Monet Suntolan tekemistä keksinnöistä on patentoitu.[4]
Työnsä ohella hän on ollut muun muassa hallituksen varajäsenenä Tekniikan edistämissäätiössä sekä World Energy Councilin (WEC) työryhmän ”Energy Technologies for the 21st century” jäsen vuosina 2003–2004. Eläkkeellä ollessaan hän on toiminut muun muassa Picosun Oy:n hallituksen jäsenenä.[4]
Suntolan teknologisen työn aihepiireihin ovat kuuluneet myös aurinkokennot, pintakemia, energia ja ilmasto, maapallon energiavarat, uusiutuva energia ja maapallon CO2-tasapaino[7].
Dynaamisen universumin teoria
muokkaaSuntola on 1990-luvulta alkaen kehittänyt fysiikan teoriaa, joka hänen mukaansa korvaa suhteellisuusteorian sekä tavanomaiset kvanttimekaniikan ja kosmologian teoriat.[8] Teoria esiteltiin ensi kertaa Luonnonfilosofian seuran tilaisuudessa vuonna 1998, ja se on julkaistu kirjassa The Dynamic Universe[9][10]. Suomalainen tiedeyhteisö ei ole lähtenyt mukaan teoriaa koskevaan keskusteluun muutoin kuin kommentoimalla suhteellisuusteorian kieltämistä ilmiönä yleisellä tasolla. [11][12][13][14][15]
Tunnustuksia ja palkintoja
muokkaaSuntola on Teknillisten tieteiden akatemian jäsen (1983–).[4][16] Tekniikan Akatemia -säätiön jakaman ja Suomen valtion kustantaman Millennium-teknologiapalkinnon Suntola sai vuonna 2018.[17]
- Keksintösäätiön tunnustuspalkinto kosteusanturista vuonna 1978
- Sähköteollisuusliitto SETELIn tunnustuspalkinto elektroluminenssinäyttöjen kehitystyöstä vuonna 1980
- Outstanding Paper Award for Atomic Layer Epitaxy for Producing EL Thin Films, granted by the Society for Information Displays (SID), Yhdysvallat, 1980
- Tekniikan edistämissäätiön kunniapalkinto elektroluminenssinäyttöjen ja niiden valmistustekniikan kehittämisestä vuonna 1981
- Suomen Teknillisen Seuran (nykyinen Tekniikan Akateemisten Liiton) ja Tekniska Föreningen i Finland:in Suomalainen Insinöörityö 1985 palkinto elektroluminenssinäyttöjen kehityksestä.[6]
- Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki 2001
- European SEMI Award 2004, Semicon Europe 2004, München.[18]
- Millennium-teknologiapalkinto 2018
Lähteet
muokkaa- ↑ Steven M. George: Arkistoitu kopio (pdf) (doi:10.1021/cr900056b) Chem. Rev. 110: 111–131. 2010 (verkossa 12/2009). Arkistoitu 27.6.2011. Viitattu 2018-5-24. (englanniksi)
- ↑ a b Puurunen, Riikka L.: A Short History of Atomic Layer Deposition: Tuomo Suntola's Atomic Layer Epitaxy (pdf) (doi:10.1002/cvde.201402012. ISSN 1521-3862) Chemical Vapor Deposition, 20: 332–344. 1.12.2014. Viitattu 2018-5-24. (englanniksi)
- ↑ Suomalaismies kehitti jo 70-luvulla älypuhelimet mahdollistavan teknologian, mutta maailma ei ollut siihen vielä valmis Yle uutiset, yle.fi. 22.5.2018. Viitattu 22.5.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Arkistoitu kopio Tuomo Suntola, via sci.fi. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 24.5.2018. (englanniksi)
- ↑ Ground-breaking innovation in humidity measurement (pdf) Vaisala News, 172, pp. 20–21. 2006. Vaisala Oyj, vaisala.com. (englanniksi)
- ↑ a b Arkistoitu kopio tek.fi. Arkistoitu 11.10.2017. Viitattu 16.1.2017.
- ↑ http://www.sci.fi/~suntola/Energy_climate/Effect%20of%20acidity,%20Suntola%20et.al.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suntola, Tuomo: The Dynamic Universe - Toward a unified picture of physical reality, s. 294-295. 4th painos Physics foundations society and the Finnish society for natural philosophy, 2018. ISBN 978-1461027034
- ↑ Suntola, Tuomo: The Dynamic Universe – Toward a unified picture of physical reality, Fourth complemented edition (pdf) physicsfoundations.org. 2018-09. Viitattu 2020-5-04. (englanniksi)
- ↑ Physics Foundations Society : Dynaaminen Universumi]
- ↑ Antti Kivimäki: Miljoonan euron Millennium-palkinnon sai suomalainen keksijä Tuomo Suntola, jonka ansiosta kännykät ja tietokoneet ovat pieniä ja tehokkaita Helsingin Sanomat. 22.5.2018. Viitattu 18.1.2022.
- ↑ Tuomo Suntola: Ääri-ilmiöistä rakentavaan vuorovaikutukseen. Tieteessä tapahtuu, 19.2.2014, 32. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Heikki Mäntylä: Dynaamisen universumin malli. Tieteessä tapahtuu, 5.5.2014, 32. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Syksy Räsänen, Kari Enqvist: Denialismi, luonnontieteiden edistyksen oheisvahinko?. Tieteessä tapahtuu, 5.5.2014, 32. vsk, nro 3. ISSN 1239-6540 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tuomo Suntola: Suhteellisuusteoria ei ole uskon asia. Tieteessä tapahtuu, 11.6.2014, 32. vsk, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Teknillisten tieteiden akatemia – Jäsenmatrikkeli Teknillisten tieteiden akatemia. Arkistoitu 14.6.2017. Viitattu 24.5.2018.
- ↑ 2018 Millennium Technology Prize for Tuomo Suntola – Finnish physicist’s innovation enables manufacture and development of information technology products, Technology Academy Finland. Viitattu 22.5.2018, (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio SEMI, semi.org. Arkistoitu 6.4.2015. Viitattu 24.5.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- YLE Areena: Tiedeykkonen, Millennium-palkinto 2018: Tuomo Suntolan nerokas ALD mahdollisti nykyiset mikroprosessorit
- Tuomo Suntola, Jorma Antson Method for producing compound thin films, Patent US4058430A, 29.11.1974
- Tuomo Suntola (sivulla linkkejä Youtube-videoihin) (englanniksi) (spectroom.com)
- Physics Foundations Society
- YLE Areena: Juuso Pekkinen, "Tuomo Suntola ja dynaamisen universumin teoria", 29.5.2018
- Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi 1/2 (VIDEO - YouTube, 19.02.2019)
- Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi 2/2 (VIDEO - YouTube, 05.03.2019)
- The Dynamic Universe (englanniksi), ISBN 978-952-68101-2-6 (Verkkoversio)
- Tieteen lyhyt historia, Tuomo Suntola, Physics Foundations Society ja Luonnonfilosofian seura, Kolmas, täydennetty painos, ISBN 978-952-68101-4-0 (Verkkoversio)