Tuomo Suntola

suomalainen atomikerroskasvatuksen keksijä, fyysikko, TkT (puolijohdefysiikka)

Tuomo Suntola (s. 1943 Tampere) on suomalainen fyysikko ja tekniikan tohtori, joka on tunnettu erityisesti atomikerroskasvatuksen (engl. atomic layer deposition, ALD, aiemmin engl. atomic layer epitaxy, ALE) keksijänä ja kehittäjänä.[1][2] Tästä kemian tekniikkaan liittyvästä keksinnöstä hänelle myönnettiin miljoonan euron suuruinen Millennium-palkinto toukokuussa 2018. Atomikerroskasvatus on mahdollistanut muun muassa aiempaa tehokkaammat, pienemmät ja pienienergisemmät mikroprosessorit sekä muistipiirit ja täten taskuun mahtuvat tietokoneet; älypuhelimet.[3]

Tuomo Suntola
Tuomo Suntola vastaanotti Millenniumpalkinnon vuonna 2018.
Tuomo Suntola vastaanotti Millenniumpalkinnon vuonna 2018.
Henkilötiedot
Syntynyt1943 (ikä 80–81)
Tampere
Kansalaisuus Suomi
Ammatti keksijä, johtaja
Koulutus ja ura
Tutkinnot Teknillinen korkeakoulu (DI 1967; TkL ja TkT 1971)
Väitöstyön ohjaaja Tor Stubb
Instituutti Picosun Oy, Fortum Oyj, Mikrokemia Oy, Lohja, Instrumentarium, VTT
Tutkimusalue useita, kuten atomikerroskasvatuksen keksiminen ja äärimmäisen ohuiden kalvojen ja puolijohteiden tuottaminen ko. tekniikalla
Tunnetut työt atomikerroskasvatus ja siihen tarvittavat ALD-reaktorit; Humicap-kosteusmittausanturi, elektroluminenssinäytöt
Palkinnot useita, muun muassa Millennium-teknologiapalkinto (2018)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Opinnot ja työura

muokkaa

Suntola kävi koulua Turussa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1962. Seuraavana vuonna hän ryhtyi opiskelemaan Teknillisessä korkeakoulussa. Hänen diplomityönsä (1967) käsitteli tutkapaikantimissa käytettyjä mikroaaltoalueen Schottky-diodeja. Jatko-opinnoissaan hän paneutui ohutkalvotekniikalla valmistettujen kytkinten toimintaperiaatteeseen ja valmistui vuonna 1971 aihepiiriin liittyvillä tutkimuksilla tekniikan lisensiaatiksi ja tohtoriksi. Hänen englanninkielinen väitöskirjansa oli otsikoitu Electrical Conduction and Switching in Chalcogenide Thin Films.[2] Suntola luennoi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (TTKK) puolijohdefysiikkaa vuosina 1972–1978 ja on toiminut saman yliopiston fysiikan dosenttina vuodesta 1975.[4]

Suntola työskenteli perustutkintonsa jälkeen tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa ja VTT:ssa vuosina 1968–1973. Keskeisen osan hänen työtään muodosti Vaisala Oyj:lle tilaustutkimuksena suunnitellun Humicap-kosteusanturin kapasitiivisen mittauselementin kehittäminen 1970-luvun alkuvuosina.[5][4] Hän siirtyi kutsuttuna Instrumentarium Oy:n ja Oy Lohja Ab:n palvelukseen (1974–1987). Hän esitteli vuonna 1974 atomikerroskasvatuksen (ALD < engl. Atomic layer deposition) periaatteet ja kehitti menetelmän käytännön soveltamiseen eli ohutkalvojen valmistukseen sopivia ALD-reaktorilaitteita. Hän kehitti työtovereineen elektroluminenssinäyttöjä.[4][6] Suntola toimi tämän jälkeen Mikrokemia Oy:n toimitusjohtajana (1987–1997) ja oli pääasiantuntijana Fortum Oyj:ssä (1997–2003). Suntola siirtyi eläkkeelle vuoden 2004 alussa. Monet Suntolan tekemistä keksinnöistä on patentoitu.[4]

Työnsä ohella hän on ollut muun muassa hallituksen varajäsenenä Tekniikan edistämissäätiössä sekä World Energy Councilin (WEC) työryhmän ”Energy Technologies for the 21st century” jäsen vuosina 2003–2004. Eläkkeellä ollessaan hän on toiminut muun muassa Picosun Oy:n hallituksen jäsenenä.[4]

Suntolan teknologisen työn aihepiireihin ovat kuuluneet myös aurinkokennot, pintakemia, energia ja ilmasto, maapallon energiavarat, uusiutuva energia ja maapallon CO2-tasapaino[7].

Dynaamisen universumin teoria

muokkaa

Suntola on 1990-luvulta alkaen kehittänyt fysiikan teoriaa, joka hänen mukaansa korvaa suhteellisuusteorian sekä tavanomaiset kvanttimekaniikan ja kosmologian teoriat.[8] Teoria esiteltiin ensi kertaa Luonnonfilosofian seuran tilaisuudessa vuonna 1998, ja se on julkaistu kirjassa The Dynamic Universe[9][10]. Suomalainen tiedeyhteisö ei ole lähtenyt mukaan teoriaa koskevaan keskusteluun muutoin kuin kommentoimalla suhteellisuusteorian kieltämistä ilmiönä yleisellä tasolla. [11][12][13][14][15]

Tunnustuksia ja palkintoja

muokkaa

Suntola on Teknillisten tieteiden akatemian jäsen (1983–).[4][16] Tekniikan Akatemia -säätiön jakaman ja Suomen valtion kustantaman Millennium-teknologiapalkinnon Suntola sai vuonna 2018.[17]

Lähteet

muokkaa
  1. Steven M. George: Arkistoitu kopioAtomic Layer Deposition: An Overview (pdf) (doi:10.1021/cr900056b) Chem. Rev. 110: 111–131. 2010 (verkossa 12/2009). Arkistoitu 27.6.2011. Viitattu 2018-5-24. (englanniksi)
  2. a b Puurunen, Riikka L.: A Short History of Atomic Layer Deposition: Tuomo Suntola's Atomic Layer Epitaxy (pdf) (doi:10.1002/cvde.201402012. ISSN 1521-3862) Chemical Vapor Deposition, 20: 332–344. 1.12.2014. Viitattu 2018-5-24. (englanniksi)
  3. Suomalaismies kehitti jo 70-luvulla älypuhelimet mahdollistavan teknologian, mutta maailma ei ollut siihen vielä valmis Yle uutiset, yle.fi. 22.5.2018. Viitattu 22.5.2018. [vanhentunut linkki]
  4. a b c d e f Arkistoitu kopioBiography – Tuomo Suntola Tuomo Suntola, via sci.fi. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 24.5.2018. (englanniksi)
  5. Ground-breaking innovation in humidity measurement (pdf) Vaisala News, 172, pp. 20–21. 2006. Vaisala Oyj, vaisala.com. (englanniksi)
  6. a b Arkistoitu kopio(Insinöörityöpalkinto) 1985: Tuomo Suntola – Electroluminence display tek.fi. Arkistoitu 11.10.2017. Viitattu 16.1.2017.
  7. http://www.sci.fi/~suntola/Energy_climate/Effect%20of%20acidity,%20Suntola%20et.al.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Suntola, Tuomo (2018). The Dynamic Universe - Toward a unified picture of physical reality, 4th, Physics foundations society and the Finnish society for natural philosophy, 294-295. ISBN 978-1461027034. 
  9. Suntola, Tuomo: The Dynamic Universe – Toward a unified picture of physical reality, Fourth complemented edition (pdf) physicsfoundations.org. 2018-09. Viitattu 2020-5-04. (englanniksi)
  10. Physics Foundations Society : Dynaaminen Universumi]
  11. Antti Kivimäki: Miljoonan euron Millennium-palkinnon sai suomalainen keksijä Tuomo Suntola, jonka ansiosta kännykät ja tietokoneet ovat pieniä ja tehokkaita Helsingin Sanomat. 22.5.2018. Viitattu 18.1.2022.
  12. Tuomo Suntola: Ääri-ilmiöistä rakentavaan vuorovaikutukseen. Tieteessä tapahtuu, 19.2.2014, 32. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
  13. Heikki Mäntylä: Dynaamisen universumin malli. Tieteessä tapahtuu, 5.5.2014, 32. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio.
  14. Syksy Räsänen, Kari Enqvist: Denialismi, luonnontieteiden edistyksen oheisvahinko?. Tieteessä tapahtuu, 5.5.2014, 32. vsk, nro 3. ISSN 1239-6540. Artikkelin verkkoversio.
  15. Tuomo Suntola: Suhteellisuusteoria ei ole uskon asia. Tieteessä tapahtuu, 11.6.2014, 32. vsk, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
  16. Teknillisten tieteiden akatemia – Jäsenmatrikkeli Teknillisten tieteiden akatemia. Arkistoitu 14.6.2017. Viitattu 24.5.2018.
  17. 2018 Millennium Technology Prize for Tuomo Suntola – Finnish physicist’s innovation enables manufacture and development of information technology products, Technology Academy Finland. Viitattu 22.5.2018, (englanniksi)
  18. Arkistoitu kopioSEMI European Award Recipients SEMI, semi.org. Arkistoitu 6.4.2015. Viitattu 24.5.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa