Avaa päävalikko

Tullivapaa avioliitto (Vámmentes házasság) on János Zsombolyain ohjaama suomalais-unkarilainen yhteistyöelokuva vuodelta 1980. Romanttisen komedian pääparia näyttelevät unkarilainen Mari Kiss ja suomalainen Tom Wentzel. Kansainvälisen tuotantotiimin taiteellisena johtajana toimi Mikko Niskanen.[1]

Tullivapaa avioliitto
Vámmentes házasság
Julisteessa Tom Wentzel ja Mari Kiss.
Julisteessa Tom Wentzel ja Mari Kiss.
Ohjaaja János Zsombolyai
Käsikirjoittaja Ákos Kertész
Ildikó Koródy
Matti Ijäs
János Zsombolyai
Zsuzsa Tóth
Sándor Fábri
Tuottaja Pentti Helanne
Säveltäjä Omega-yhtye
Kuvaaja Elemér Ragályi
Leikkaaja Annamária Komlóssy
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Unkari
Tuotantoyhtiö Finn Co-Producers Oy
Mafilm Hunnia Filmstúdió
Ensi-ilta 1980
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sisällysluettelo

JuoniMuokkaa

Komediallisessa tarinassa budapestiläisen taksinkuljettajanaisen (Kiss) sulhanen muuttaa Ruotsiin ja on keksittävä keino miten morsian voisi vierailla hänen luonaan laillisesti ja palata aina takaisin Unkariin. Laiton loikkaus eväisi mahdollisuuden palata. Ratkaisuksi tulee kulissiavioliitto suomalaisen liikemiehen (Wentzel) kanssa, mutta asiat mutkistuvat kun heidän välilleen syntyykin unkarilais-suomalainen romanssi.[1]

RooleissaMuokkaa

 Mari Kiss  … Mari Magyar, taksikuski  
 Tom Wentzel  … Pekka Juhani Eskola, liikemies  
 Ági Margitai  … Ági, taksikuski  
 Cecilia Esztergályos  … Ilona, "Ili"  
 Leena Rapola  … Elina, Pekan sisar  
 Juha Hyppönen  … Erik, Pekan ystävä  
 Eila Rinne  … Pekan äiti  
 Kalevi Kahra  … Pekan isä  
 Jukka Sipilä  … Jukka  
 Sulevi Peltola  … Paavo, opettaja  
 Ilona Kállai  … Olga  
 Oszkár Gáti  … Denis Bolla, "Dini"  
 Dorottya Udvaros  … Olgan tytär  
 Tamás Wichmann  … Tamás  
 Olga Koós  … Marin äiti  
 Károly Mécs  … Feri  
 Frigyes Hollósi  … muuttomies  
 László Németh  … viranomainen  
 Dénes Ujlaky  … muuttomies  
 Tibor Haraszin  … Marin isä  

TuotantoMuokkaa

Ajatus Suomen ja Unkarin yhteistyönä tehtävästä elokuvasta oli syntynyt presidentti Urho Kekkosen ja sosialistisen Unkarin valtiojohdon välillä 1970-luvun puolessavälissä. Ensimmäinen yhteistyöidea oli arkkitehti Eliel Saarisesta kertova elokuva ”Honka ja graniitti”, josta ei tullut mitään vaikka sen suunnitteluun käytettiin huomattavia summia suomalaistuotantoihin varattua rahaa. Vuonna 1978 opetusministeriö kehotti asianosaisia viemään yhteistyöelokuvahankkeen tuotantoon asti. Tämä aiheutti suuria riitoja muun muassa Suomen elokuvasäätiön puheenjohtajan Eero Härkösen ja tuotantopäällikkö Matti Kassilan välille. Kassila erosi ja tilalle tuli alan ulkopuolelta Rauni Mollbergin luottomies Veikko Korkala. Rahaa kului, Suomen valtio antoi sitä lisäbudjetissaan lisää, ja sopimus elokuvasta tehtiin ennen kuin käsikirjoitus oli valmis. Elokuvan tuotantoryhmästä tuli hyvin unkarilaispainotteinen, ja kuvauksia tehtiin sekä Unkarissa että Suomessa.[2][1]

VastaanottoMuokkaa

Ulkomaille pääsy puri aiheena hyvin yleisöön Unkarissa, jossa elokuva sai puoli miljoonaa katsojaa. Suomessa se sai 23 000 katsojaa, mikä oli alle viidenneksen vuoden keskiarvosta.[1]

Suomalaiskriitikot antoivat Tullivapaalle avioliitolle melko myönteisiä arvioita. Helsingin Sanomien Helena Ylänen piti sitä esimerkkinä siitä, että kahden maan yhteistyöelokuva voi myös onnistua.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Tullivapaa avioliitto Elonetissä
  2. Ylänen, Helena: Suomen ja Unkarin filmiyhteistyö takertelee. Helsingin Sanomat, 26.1.1980, s. 15. Näköislehden aukeama (vain tilaajille).