Tullivapaa avioliitto

Tullivapaa avioliitto (Vámmentes házasság) on János Zsombolyain ohjaama suomalais-unkarilainen yhteistyöelokuva vuodelta 1980. Romanttisen komedian pääparia näyttelevät unkarilainen Mari Kiss ja suomalainen Tom Wentzel. Kansainvälisen tuotantotiimin taiteellisena johtajana toimi Mikko Niskanen.[1]

Tullivapaa avioliitto
Vámmentes házasság
Julisteessa Tom Wentzel ja Mari Kiss.
Julisteessa Tom Wentzel ja Mari Kiss.
Ohjaaja János Zsombolyai
Käsikirjoittaja Ákos Kertész
Ildikó Koródy
Matti Ijäs
János Zsombolyai
Zsuzsa Tóth
Sándor Fábri
Tuottaja Pentti Helanne
Säveltäjä Omega-yhtye
Kuvaaja Elemér Ragályi
Leikkaaja Annamária Komlóssy
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Unkari
Tuotantoyhtiö Finn Co-Producers Oy
Mafilm Hunnia Filmstúdió
Ensi-ilta 1980
Kesto 101 minuuttia
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Juoni muokkaa

Komediallisessa tarinassa budapestiläisen taksinkuljettajanaisen (Kiss) sulhanen muuttaa Ruotsiin ja on keksittävä keino miten morsian voisi vierailla hänen luonaan laillisesti ja palata aina takaisin Unkariin. Laiton loikkaus epäisi mahdollisuuden palata. Ratkaisuksi tulee kulissiavioliitto suomalaisen liikemiehen (Wentzel) kanssa, mutta asiat mutkistuvat kun heidän välilleen syntyykin unkarilais-suomalainen romanssi.[1]

Rooleissa muokkaa

 Mari Kiss  Mari Magyar, taksikuski  
 Tom Wentzel  Pekka Juhani Eskola, liikemies  
 Ági Margitai  Ági, taksikuski  
 Cecilia Esztergályos  Ilona, "Ili"  
 Leena Rapola  Elina, Pekan sisar  
 Juha Hyppönen  Erik, Pekan ystävä  
 Eila Rinne  Pekan äiti  
 Kalevi Kahra  Pekan isä  
 Jukka Sipilä  Jukka  
 Sulevi Peltola  Paavo, opettaja  
 Ilona Kállai  Olga  
 Oszkár Gáti  Denis Bolla, "Dini"  
 Dorottya Udvaros  Olgan tytär  
 Tamás Wichmann  Tamás  
 Olga Koós  Marin äiti  
 Károly Mécs  Feri  
 Frigyes Hollósi  muuttomies  
 László Németh  viranomainen  
 Dénes Ujlaky  muuttomies  
 Tibor Haraszin  Marin isä  

Tuotanto muokkaa

Ajatus Suomen ja Unkarin yhteistyönä tehtävästä elokuvasta oli syntynyt presidentti Urho Kekkosen ja sosialistisen Unkarin valtiojohdon välillä 1970-luvun puolessavälissä. Ensimmäinen yhteistyöidea oli arkkitehti Eliel Saarisesta kertova elokuva ”Honka ja graniitti”, josta ei tullut mitään vaikka sen suunnitteluun käytettiin huomattavia summia suomalaistuotantoihin varattua rahaa. Vuonna 1978 opetusministeriö kehotti asianosaisia viemään yhteistyöelokuvahankkeen tuotantoon asti. Tämä aiheutti suuria riitoja muun muassa Suomen elokuvasäätiön puheenjohtajan Eero Härkösen ja tuotantopäällikkö Matti Kassilan välille. Kassila erosi ja tilalle tuli alan ulkopuolelta Rauni Mollbergin luottomies Veikko Korkala. Rahaa kului, Suomen valtio antoi sitä lisäbudjetissaan lisää, ja sopimus elokuvasta tehtiin ennen kuin käsikirjoitus oli valmis. Elokuvan tuotantoryhmästä tuli hyvin unkarilaispainotteinen, ja kuvauksia tehtiin sekä Unkarissa että Suomessa.[2][1]

Vastaanotto muokkaa

Ulkomaille pääsy puri aiheena hyvin yleisöön Unkarissa, jossa elokuva sai puoli miljoonaa katsojaa. Suomessa se sai 23 000 katsojaa, mikä oli alle viidenneksen vuoden keskiarvosta.[1]

Suomalaiskriitikot antoivat Tullivapaalle avioliitolle melko myönteisiä arvioita. Helsingin Sanomien Helena Ylänen piti sitä esimerkkinä siitä, että kahden maan yhteistyöelokuva voi myös onnistua.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Tullivapaa avioliitto Elonet.
  2. Ylänen, Helena: Suomen ja Unkarin filmiyhteistyö takertelee. Helsingin Sanomat, 26.1.1980, s. 15. Näköislehden aukeama (vain tilaajille).